Musiikki 2/2011 nyt painossa!

14.12.2011

Musiikki-lehti on taas painossa ja tulossa joululahjaksi kaikille tilaajille! Jos kuitenkin sattuu niin, ettei lehteä kuulu, syynä on todennäköisimmin se, että sihteerillämme on vanha osoitteesi, eikä lehteä näin ole saatu perille. Ota nopeasti yhteys sihteeriin osoitteessa annaelena.paakkola (ät) gmail.com, niin saat lehden luettavaksi tammikuun puolella!

Hyvää joulun odotusta toivottaa

SMTS, hallitus ja toimihenkilöt


Musiikki teemanumero Musiikki ja Mieli

02.03.2010

MUSIIKKI-lehti / Musiikki ja mieli -teemanumero

Musiikki-lehti kutsuu käsikirjoituksia musiikki ja mieli -teemanumeroon, jossa painopiste on empiirisissä, psykologian, kognitiotieteen, ja psykoakustiikan lähestymistapoja soveltavissa tutkimuksissa. Numeron runko rakentuu monitieteisen musiikin huippututkimusyksikön tutkimusteemojen ympärille (tunteet, liike ja musiikki, musiikin havaitseminen), mutta – kuten kaikki Musiikki-lehden numerot – teemanumero on kaikille avoin. Musiikki-lehti kutsuu kaikkia aiheesta kiinnostuneita tutkijoita kirjoittamaan. Teemanumeron toimittaa Tuomas Eerola (etunimi.sukunimi@jyu.fi) ja kaikki käsikirjoitukset käyvät lävitse nimettömän vertaisarviointikierroksen.

  • Teemanumeron aikataulu: artikkelien jättäminen 31.8.2010 mennessä, arviointipalaute 30.10.2010, korjaukset sekä lopulliset julkaisupäätökset 31.12.2010. Valmis numero 2/2011 ulos toukokuussa 2011.
  • Kieli: kotimaiset (suomi, ruotsi) sekä englanti.
  • Pituus: n. 6000-8000 sanaa (artikkelit) tai 1000-3000 sanaa (lyhyet artikkelit).
  • Lisätietoa: https://mtsnet.wordpress.com/2010/03/02/musiikki-teemanumero-musiikki-ja-mieli/

MUSIIKKI-journal / Music and Mind – Special Issue

Musiikki (Finnish Journal for musicological research) invites manuscripts for Music and Mind Special Issue. The emphasis will be on empirical studies that seek to understand the links between the music and mind from psychological, cognitive and empirical perspectives. The special issue will focus on research related to Finnish Centre of Excellence in Interdisciplinary Music Research (music and emotions, music and movement, music cognition, music therapy) but is open to all submissions. For submissions or further, please contact Tuomas Eerola (firstname.lastname@jyu.fi), the Guest editor for the Special Issue.

  • Schedule: Submissions by 31st August, 2010, Reviews by 30th October, 2010, Final decisions by 31st December 2010. The Special (2/2011) will be published in May 2011.
  • Language: Finnish, Swedish, and English
  • Length: 6000-8000 words for articles and 1000-3000 words for research notes.
  • More information: https://mtsnet.wordpress.com/2010/03/02/musiikki-teemanumero-musiikki-ja-mieli/
  • For writing instructions and submissions information in English, see for example, Journal of New Music Research submission instructions.


Kommentti Nikkasen & Westerlundin artikkeliin

20.11.2009
Kiitokset Hanna Nikkaselle ja Heidi Westerlundille uusimmassa Musiikki-lehdessä julkaistusta kiinnostavasta artikkelista ”Musiikkiesitys yhteisöllisen koulukulttuurin rakentajana” (1/2009). Artikkelissa pohdittiin, kuinka koululaisten musiikkiesitykset tulisi nähdä osana perusopetuksen kasvatustehtävää ja mitä vaatimuksia demokratian toteutuminen esitysten valmistamiselle luo. Erityisen lämpimiä ajatuksia lähetän kaikille niille kouluissa toimiville musiikkikasvattajille, jotka artikkelin mukaisesti jaksavat valmistaa sellaisia sovituksia ja esityksiä, joihin koulun kaikilla oppilailla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua.
Me sitten vihattiin niitä musiikkiluokkalaisia

Entisenä musiikkiluokkalaisena silmääni tökkäsi pahasti yllämainittu väliotsikko. Koulumuistoksi nimetty lause asettaa tahtomattaan musiikkiluokkatoiminnan kyseenalaiseksi. Jos on niin, että musiikkipainoitteisille luokille valikoituneet oppilaat herättävät suurta kateutta ja jopa vihaa tavallisten luokkien oppilaissa, niin ne tulisi varmaan kieltää turvallisuuden, tasa-arvon ja demokratian nimissä. Vähemmästäkin on kouluja kohtaan tehty muutosvaatimuksia, vai mitä sanotte siitä aloitteesta, jolla kyseenalaistettiin oppilaiden asettaminen pituusjärjestykseen, koska se syrjii pitkiä ja pätkiä. Päinvastoin musiikkiluokkatoiminta tulisi nähdä positiivisena merkkinä siitä, mitä musiikilla voisi koulussa saada aikaa, mikäli aikaa olisi enemmän, alakoulun opettajien musiikilliset taidot ja koulutustaso olisivat nykyistä korkeampia ja musiikki oppiaineena otettaisiin kouluissa tosissaan.

Unohtuiko yhteislaulu?

Artikkelissa puhuttiin koulun juhlista ja rituaaleista, joihin musiikkiesitykset tuovat iloa ja luovat tunnelmaa. Yhtä koulun juhlien keskeistä ohjelmanumeroa, yhteislaulua ei kuitenkaan mainittu. Haluaisin huomauttaa, että parhaimmillaan koko koulu – opettajat, oppilaat ja muut henkilökunta puhumattakaan juhliin kutsutuista vanhemmista – voi yhteislaululla puhaltaa kouluun yhteishenkeä samalla kun luo juhlavuutta sävelin. Ja juuri yhteislaulussa ovat musiikkiluokkalaiset suureksi avuksi sille tavallisen luokan oppilaallekin, sillä yhteislaulu on moninverroin antoisampaa, kun muutkin ympärillä rohkeasti laulavat. Yhteislaulussa apua on myös vanhoista tutuista lauluista, jotka paikalla olevat aikuisetkin tuntevat.

Päivi-Sisko Eerola, FM, jatko-opiskelija


Debatti Mäkelän kirjasta

27.01.2009

Uusimmassa Musiikki-lehdessä (2/2008) julkaistut Veijo Murtomäen arvio Tomi Mäkelän Sibelius-kirjoista sekä Mäkelän vastine ovat herättäneet kiitettävästi keskustelua kollegoiden keskuudessa ja mielenkiintoa Musiikki-lehteä kohtaan. Aiemmin debatteja käytiin lehden sivuilla kiivaasti, esimerkiksi Hannu Apajalahti ja Alfonso Padilla taittoivat vuonna 1997 peistä dialektisesta metodista, ja ovatpa Murtomäki ja Mäkelä ottaneet 1. erän Sibelius-kirjoittelusta vuonna 1991.

Ehkä nykyisen blogien ja facebookin aikakaudella olisi mielenkiintoista kokeilla, saisiko nuorempaa polvea innostumaan keskustelusta näillä elektronisilla foorumeilla? Tietenkin keskustelu voisi olla rytmiltään vilkkaampaa kuin neljästi vuodesti ilmestyvän lehden sivuilla, mutta myös anonyymiteetin mahdollisuus sekä kynnyksen madaltuminen muulla tavoin saattaisi luoda villejä heittoja ja provosointeja, jotka eivät järkevään akateemiseen keskusteluun kuulu (seuraapa miltei minkä tahansa päivälehden uutisista viriävää keskustelua, niin viimeisteen 10. kommentti on rasisten, seksistinen tai nihilisten ja niitä kaikkia). Kunhan keskusteluissa olisi jonkinlainen moderointi (toimittaja, kevyt asiantuntijaseula), voisivat tulokset keskusteluista olla ihan mukavat. Itse ainakin olen seurannut pohjoismaisen musiikkiterapialehden asiantuntevaa foorumia metodeista, kehityspsykologiasta ja musiikin vaikutuksista. 

T: Tuomas Eerola

Lähteet

  • Murtomäki, V. (2008). Sibelius Tomi Mäkelän pesuvedessä: sekasotkua ja outoja väitteitä perustellun säveltäjäkuvan asemasta. Musiikki 2/2008, s. 103–147.
  • Murtomäki, Veijo – Mäkelä, Tomi (1991). Keskustelua sinfonisesta ykseydestä ja muotoajattelun kehityksestä Sibeliuksen sinfonioissa. Musiikki 1-2/1999.


%d bloggers like this: