Kommentti Nikkasen & Westerlundin artikkeliin

Kiitokset Hanna Nikkaselle ja Heidi Westerlundille uusimmassa Musiikki-lehdessä julkaistusta kiinnostavasta artikkelista ”Musiikkiesitys yhteisöllisen koulukulttuurin rakentajana” (1/2009). Artikkelissa pohdittiin, kuinka koululaisten musiikkiesitykset tulisi nähdä osana perusopetuksen kasvatustehtävää ja mitä vaatimuksia demokratian toteutuminen esitysten valmistamiselle luo. Erityisen lämpimiä ajatuksia lähetän kaikille niille kouluissa toimiville musiikkikasvattajille, jotka artikkelin mukaisesti jaksavat valmistaa sellaisia sovituksia ja esityksiä, joihin koulun kaikilla oppilailla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua.

Me sitten vihattiin niitä musiikkiluokkalaisia

Entisenä musiikkiluokkalaisena silmääni tökkäsi pahasti yllämainittu väliotsikko. Koulumuistoksi nimetty lause asettaa tahtomattaan musiikkiluokkatoiminnan kyseenalaiseksi. Jos on niin, että musiikkipainoitteisille luokille valikoituneet oppilaat herättävät suurta kateutta ja jopa vihaa tavallisten luokkien oppilaissa, niin ne tulisi varmaan kieltää turvallisuuden, tasa-arvon ja demokratian nimissä. Vähemmästäkin on kouluja kohtaan tehty muutosvaatimuksia, vai mitä sanotte siitä aloitteesta, jolla kyseenalaistettiin oppilaiden asettaminen pituusjärjestykseen, koska se syrjii pitkiä ja pätkiä. Päinvastoin musiikkiluokkatoiminta tulisi nähdä positiivisena merkkinä siitä, mitä musiikilla voisi koulussa saada aikaa, mikäli aikaa olisi enemmän, alakoulun opettajien musiikilliset taidot ja koulutustaso olisivat nykyistä korkeampia ja musiikki oppiaineena otettaisiin kouluissa tosissaan.

Unohtuiko yhteislaulu?

Artikkelissa puhuttiin koulun juhlista ja rituaaleista, joihin musiikkiesitykset tuovat iloa ja luovat tunnelmaa. Yhtä koulun juhlien keskeistä ohjelmanumeroa, yhteislaulua ei kuitenkaan mainittu. Haluaisin huomauttaa, että parhaimmillaan koko koulu – opettajat, oppilaat ja muut henkilökunta puhumattakaan juhliin kutsutuista vanhemmista – voi yhteislaululla puhaltaa kouluun yhteishenkeä samalla kun luo juhlavuutta sävelin. Ja juuri yhteislaulussa ovat musiikkiluokkalaiset suureksi avuksi sille tavallisen luokan oppilaallekin, sillä yhteislaulu on moninverroin antoisampaa, kun muutkin ympärillä rohkeasti laulavat. Yhteislaulussa apua on myös vanhoista tutuista lauluista, jotka paikalla olevat aikuisetkin tuntevat.

Päivi-Sisko Eerola, FM, jatko-opiskelija