Musiikki-lehden ensimmäinen yksinomaan verkossa julkaistava numero on nyt ilmestynyt

20.06.2019

Vuoden 2019 ensimmäinen numero ja Musiikki-lehden historian ensimmäinen, yksinomaan verkossa julkaistu ja kaikkien luettavissa oleva numero on nyt ulkona! Lehden (1/2019) pääkirjoituksessa pohditaan sen uutta elämää verkossa. Lisäksi numerossa ovat artikkelit “Nykysuomalaisia idylliäänimaisemia, symboleja ja kipupisteitä populaarimusiikissa: tapausesimerkkeinä Lauri Tähkä, Vesala ja Tiisu” Anna-Elena Pääkkölältä ja “SDT-sointukulun oppikirjamuoto suomalaisen musiikinteorian oppikirjallisuuden ja neljän ohjelmistoaineiston valossa” Esa Liljalta ja Timo von Creutleinilta sekä Tuomas Auvisen lektio “Tuottaja on musiikin tuotantoprosessin avainhenkilö”.

Lehden pääset lukemaan tästä linkistä: https://musiikki.journal.fi/issue/view/5513

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Mainokset

Painetun Musiikki-lehden vuodet 1971−2018

11.04.2019

Seuran Musiikki-lehden viimeisen painetun version (3–4/2018) pääkirjoitus muistelee lehden historiaa. Pääkirjoituksen pääset lukemaan alla olevasta linkistä.

Painetun Musiikki-lehden vuodet 1971−2018
Tuire Ranta-Meyer, Milla Tiainen ja Laura Wahlfors

 

 

 

 

 

 

 


Suomen musiikkitieteellisen seuran kevätkokous

19.03.2019

Suomen musiikkitieteellisen seuran kevätkokous järjestetään tiistaina 2.4.2019 kello 16:00 Helsingissä, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloissa Musiikkitalossa (Töölönlahdenkatu 16 C, 00100 Hki), kokoushuoneessa S3101. 

Kokouksen esityslista:

  1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä ja pöytäkirjan tarkastaja
  2. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
  3. Esitetään seuran vuosikertomus, tiliraportti, toiminnantarkastajan lausunto sekä tilinpäätös
  4. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimihenkilöille tai muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit ehkä antavat aihetta
  5. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö tarkistamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä
  6. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
  7. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi
    *Muutos: käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 7 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi

Liitemateriaaliin voi tutustua tästä linkistä.

Toivotamme kaikki seuran jäsenet tervetulleiksi kokoukseen!

Suomen musiikkitieteellisen seuran hallitus


Aldwell & Schachterin Harmonia ja äänenkuljetus -kirjan 4. suomenkielinen painos on julkaistu!

04.03.2019

Nyt sitä saa! Aldwell & Schachterin Harmonia ja äänenkuljetus -kirjan 4. suomenkielinen painos on julkaistu.

Kirjan voi ostaa tuttuun tapaan suoraan seuralta laittamalla viestiä osoitteeseen mts.toimisto(a)gmail.com tai Ostinatosta (Musiikkitalo) sekä Ostinaton verkkokaupasta. Kirjan hinta on 49 euroa.

Huom! Seura ei valitettavasti pysty tällä hetkellä postittamaan kirjatilauksia, mutta tilauksen voi noutaa sovitusti Sibelius-Akatemian T-talon toimipisteestä osoitteesta Töölönkatu 28, 00260 Helsinki. Postitus käynnistyy huhtikuun loppupuolella. Siihen asti kirjan voi siis tilata toimitettuna vain Ostinaton verkkokaupasta.


Kirjoituskutsu: Musiikki 4/2019

30.01.2019

Musiikintutkimuksen tulevaisuuden metodologiat

Nykytilanteessa, jossa musiikintutkimuksen alat muodostavat laajan kirjon samalla kun erilaisia tutkimuskohteiden ja -suuntausten välisiä arvohierarkioita on kyseenalaistettu pitkään, musiikintutkimuksen tulevaisuuden painopisteet ja menetelmät näyttäytyvät kiehtovan avoimina. Useat uuden ja kulttuurisen musiikintutkimuksen edustajat korostivat 1990-luvulla, miten musiikintutkijoiden tulisi tieteenalansa kehityksen nimissä luopua varmuudestaan koskien sitä, mitä ja millaisin menetelmin ”musiikkitiede” tutkii sekä mitä musiikin käsite ylipäänsä kattaa. Etnomusikologit peräsivät jo vuosikymmeniä aiemmin tutkijan avoimuutta omasta lähtökulttuuristaan poikkeaville musiikillisille ilmiöille sekä tarvetta kehittää tutkittavan kulttuurin edellyttämiä käsitteitä ja analyysimalleja. Viime aikoina etnomusikologiassa on pohdittu muun muassa sitä, millaisiin suuntiin ”musiikkia tekevää ihmistä” koskeva tutkimus kehittyy Internet-aikakauden ja digitaalisiin teknologioihin liittyvien käytäntöjen myötä. Samaan aikaan esimerkiksi musiikin esitystutkimus ja taiteellinen tutkimus kehittävät uusia ymmärryksiä koskien sitä, mitä musiikki ja siitä tietäminen ovat, kun taas ekomusikologia kytkee musiikillisia käytäntöjä osaksi ihmisyhteisöjen ja muiden lajien tulevaisuutta ihmislähtöisten ekokriisien uhkaamalla maapallolla.

Tässä moninaisten tutkimusalojen, kulttuuristen muutosten ja maailmanlaajuisten haasteiden luonnehtimassa tilanteessa kutsumme kaikkien musiikintutkimuksen alojen edustajia tarjoamaan kirjoituksia Musiikki-lehden erikoisnumeroon ”Musiikintutkimuksen tulevaisuuden metodologiat” (4/2019). Tarjotut tekstit voivat olla joko täyspitkiä vertaisarvioituja artikkeleja, joiden maksimipituus on 60 000 merkkiä välilyönteineen, tai lyhyempiä kannanottoja, katsauksia tai erilaisten julkaisujen arviointeja. Kirjoittajia pyydetään kertomaan suunnittelemansa tekstin tyyppi ehdotuksessaan.

Tarjotut ehdotukset voivat käsitellä seuraavia, mutta myös monenlaisia muita, kysymyksiä:

  • Millaisia uusia metodologisia avauksia tai aiempien menetelmien uudelleenarviointeja jokin tietty musiikintutkimuksen ala tai tiettyyn ilmiöön liittyvä tutkimus tarvitsee?
  • Millaisia epistemologisia, tutkimuseettisiä ja käytännöllisiä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy uusien tutkimusmetodologioiden kehittelyyn erityisellä musiikintutkimuksen alalla tai tietyssä tutkimusprojektissa?
  • Mikä on poikkitieteisyyden sekä toisaalta tieteenalan historioiden merkitys musiikintutkimuksen metodologiselle kehittämiselle?
  • Millaiset – kenties vasta kehkeytyvät – ilmiöt, kysymykset, suhteet, toimijuuden muodot, esineet ja asiat innoittavat tai edellyttävät uusia metodologisia avauksia musiikintutkimukseen?
  • Millainen on tai tulisi olla musiikintutkimuksen metodologioiden suhde yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja ihmistä laajempiin todellisuuksiin sekä tiedettä koskeviin keskusteluihin ja tiedepolitiikan kehitykseen?
  • Mitä toiminnan ja tietämisen tapoja ”tutkimusmetodologia” kattaa ja synnyttää? Millaisista teoreettisista tai käytännöllisistä tulokulmista metodologia-käsitteen uudelleenarviointi voisi tapahtua?
  • Millaisena ajallisena ilmiönä musiikintutkimuksen tulevaisuudet on hedelmällistä hahmottaa? Onko niissä kyse kumuloituvasta kehityksestä, menneiden näkökulmien löytämisestä tai aktivoimisesta uusin tavoin vai kenties radikaalin avoimesta tulemisen prosessista?

Tekstiehdotusten mitta on 250–300 sanaa. Pyydämme lähettämään ehdotukset perjantaihin 1.3.2019 mennessä teemanumeron toimittajille eli Musiikin päätoimittajille Tuire Ranta-Meyerille (tuire.ranta-meyer@metropolia.fi), Milla Tiaiselle (milla.tiainen@helsinki.fi) ja Laura Wahlforsille (laura.wahlfors@uniarts.fi).

Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää numeron toimittajille viimeistään 30.6.2019. Referee-palautteet artikkeleista toimitetaan kirjoittajille syyskuun 2019 loppuun mennessä, ja artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiina marraskuun 2019 lopussa. Kirjoituksia koskevat ohjeet löytyvät lehden verkkosivuilta: https://mtsnet.wordpress.com/musiikki-lehti/ohjeita-kirjoittajille/

Musiikki on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä musiikintutkimuksen aikakauslehti, jota julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura ry. Lehti noudattaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan periaatteita tutkimuksen vertaisarvioinnista (ks. https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus).


Seuran loppuvuoden terveiset

20.12.2018

Hyvä kollega ja musiikkitieteen ystävä

Työvuosi on melkein lopussa, ja on lyhyen yhteenvedon aika. Musiikkitieteellisen seuran vuosi on ollut kiireinen ja olemme valmistautuneet melko suuriin myllerryksiin, joista kaikki eivät ole olleet täysin omaehtoisiakaan. Ehkä suurimpana näistä voidaan pitää seuramme julkaisun, vuodesta 1971 ilmestyneen Musiikki-lehden sähköistymistä. Heti vuoden 2019 alusta lehti muuttuu sähköiseksi ja täysin avoimeksi julkaisuksi. Vaikka jäsenmaksun sidos lehteen muuttuukin näin enemmän periaatteelliseksi ja tavallaan vapaaehtoiseksi – mutta seuran toiminnan kannalta täysin välttämättömäksi – on digitalisoituminen nähtävä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Tieteellisen työn avoimuus ja saavutettavuus on nykyaikaa, työtämme tullaan lukemaan laajemmin ja ehkä tieteellinen keskustelu myös entisestään avartuu tiedealojen yli. Meilläkin on valtaa ja voimaa tähän omalla toiminnallamme vaikuttaa. Vastaavasti koetamme tarjota jäsenmaksua vastaan uudenlaista sisältöä ja toimintaa. Esimerkiksi maaliskuussa (27.–29.3.) pidettävä, yhdessä Sibelius-Akatemian Historiafoorumin kanssa järjestämämme vuosisymposium tulee olemaan osallistujille maksuton. Yritämme kaiken aikaa myös miettiä seuralle aivan uusiakin toimintamuotoja. Näiden suhteen kuulemme myös mielellään ideoita ja aloitteita jäsenistöltä!

Seuran syyskokous pidettiin 28.11.2018 Helsingissä. Kokouksessa vahvistettiin mm. ensi vuoden talousarvio sekä toimintasuunnitelma sekä valittiin ensi vuoden hallitus. Seuran puheenjohtajana jatkaa Markus Mantere (SibA), varsinaisiksi jäseniksi valittiin Milla Tiainen (HY), Laura Wahlfors (SibA), Kai Tuuri (JY), Marjaana Virtanen (TY) ja Juha Ojala (SibA) sekä varajäseniksi Janne Palkisto (TY), Tuire Ranta-Meyer (Metropolia) ja Kaarina Kilpiö (SibA/Åbo Akademi).

Kokouksen pöytäkirja liitteineen:

Mainitun Suomen musiikintutkijoiden 23. valtakunnallisen symposiumin esitelmäkutsu on nyt auki. Varsinainen tapahtuman verkkosivu aukeaa vasta alkuvuodesta, mutta sitä ennen löydät tietoa täältä.

Tapahtuman teemana on Musiikin historiallinen muutos ja nykyisyys: arvot(t), ihanteet ja soiva todellisuus. Esitelmäehdotuksia voi lähettää 22.1.2019 asti osoitteeseen symposiumhelsinki2019(at)gmail.com

Lisätietoja antaa sihteeri Minna Karppanen (mts.toimisto(at)gmail.com) ja Markus Mantere (markus.mantere(at)uniarts.fi)

 

Aldwell & Schachterin Harmonia ja Äänenkuljetus -kirjasta on tulossa seuran kustantama uusi painos vuonna 2019. Uudesta painoksesta tiedotetaan heti kun neuvottelut kirjan tekijänoikeuksien haltijan kanssa on saatu päätökseen.

 

Tässä vaiheessa on kuitenkin aika hengähtää hetkeksi. Päivä alkaa pidentyä taas parin päivän päästä, ja pahin on kaamoksen suhteen takanapäin. Lähestyvässä joulussa on monia puolia, ja kukin tehköön tästä juhlasta itsensä näköisen. Oli sen sisältö sitten mitä hyvänsä, musiikki siihen ainakin istuu hyvin. Bachin jouluoratorion juhlavan avauksen sanoin: Jauchzet, frohlocket, auf, preiset die Tage!

Rauhallista ja hyvää Joulua kaikille teille!

Markus Mantere & Minna Karppanen


Suomen musiikintutkijoiden 23. valtakunnallisen symposiumin CFP on nyt auki!

04.12.2018

Suomen musiikkitieteellinen seura & Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Historiafoorumi järjestävät Suomen musiikintutkijoiden 23. valtakunnallisen symposiumin Helsingissä 27.–29.3.2019!

Symposiumin CFP on nyt auki ja ehdotuksia voi lähettää aina 22.1.2019 asti osoitteeseen symposiumhelsinki2019(a)gmail.com. Teemana on Musiikin historiallinen muutos ja nykyisyys: arvot(t), ihanteet ja soiva todellisuus.

Lisätietoja:

CFP suomeksi:
Musiikin historiallinen muutos ja nykyisyys: arvo(t), ihanteet ja soiva todellisuus

CFP på svenska:
Historisk förändring och nutid i musiken: värde(n), ideal och klingande verklighet

CFP in English:
The Historical Change and Present State of Music: Value(s), Ideals and The Sounding Reality


%d bloggers like this: