250-vuotias Beethoven on elävä osa moniäänistä musiikinhistoriaa

”Klassisen musiikin historian pitää kohdata sortohistoriansa”, Juha Torvinen kirjoitti (HS, Vieraskynä 19.10.2019). Näin käynnistynyt kampanja naissäveltäjien unohdettujen saavutusten esiin tuomiseksi on onnistunut. He saivat paljon tilaa Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa sekä Helsingin kaupunginorkesterin 8.12. raikkaasti toteuttamassa Suomalaisen musiikin päivän konsertissa.

Emansipatoriset ponnistelut ovat tuottaneet tulosta, kun nykyään siniristilippu vedetään salkoihin Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. suomalaisen musiikin kunniaksi. Syrjään jääneet ja aikaansa odottaneet suomalaiset on muistettu. ”Suuren tammen” varjossa on muotoutunut kansallisen ylpeyden aihe, yhdessä rakennettu merkittävä musiikkikulttuuri.

Suomalainen musiikkiarvostelija Karl Flodin esitteli Sibeliuksen Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn yhteydessä ”nuorten säveltäjien lipunkantajana”: ”Hänen lippunsa alla ’Uusi koulu’ toivoo saavuttavansa voiton.” Nationalismin hengessä muotoiltu ajatus muistuttaa musiikin emansipaation historiallisuudesta ja kietoutumisesta poliittisen historian yhteyteen.

Beethovenin syntymän 250-vuotispäivä 16.12. vie meidät pohtimaan historian, emansipaation, politiikan ja yksilön taiteellisen panoksen yhtälöä, siis eurooppalaisen ajattelun ytimeen.

Beethoven liittyi valistuksen ajan yhteiskunnallisen edistyksen ihanteisiin. Hänen musiikkinsa kauneusarvot ja rohkeus tekivät hänestä taiteellisen ja yhteiskunnallisen esikuvan. EU:n ohella ovat kuitenkin myös totalitaristiset järjestelmät ottaneet sen symbolikseen.

1800-luvun nationalismi ei ollut kosmopoliittisen patriootin Sibeliuksen luomus. Ei ole Beethovenin syy, jos 1800-luvun yksilönpalvonta kohotti hänet ”suureksi säveltäjäksi”, joka kategoria on myöhemmin ollut musiikintutkijoiden tulilinjalla. Musiikki on herkkä asia ja altis ideologiselle instrumentalisoinnille.

Musiikin historia on myös emansipaation historiaa. Voimme antaa taideteoksille arvoa inklusiivisen tulkinnan hengessä, ajalliset, kansallisuus- ja sukupuolirajat ylittäen.

Kirjoittaja
Helena Tyrväinen
FT, musiikintutkija Helsingin yliopistossa
Tammisaari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: