Kai Lassfolkin (1961–2021) surukirja Topeliassa

07.10.2021

Suomen musiikkitieteellinen seura muistelee lämmöllä ja kaivaten Helsingin yliopiston musiikkitieteen pitkäaikaista yliopistonlehtoria Kai Lassfolkia. Kain muistoksi on avattu surukirja, johon voi käydä kirjoittamassa suruvalittelunsa ja muistonsa. Kirja on avoinna 31.10. asti Helsingin yliopiston Musiikkitieteen tiloissa Topeliassa, C-siiven käytävän päässä (Unioninkatu 38). Tämän jälkeen surukirja luovutetaan Kai Lassfolkin omaisille.

*
Kai Lassfolk (1961–2021) 
 
Helsingin yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Kai Lassfolk kuoli 19. syyskuuta 2021 Espoossa 60 -vuotiaana. Hän oli syntynyt Espoossa 25. toukokuuta 1961. Kai sairasti kaksi vuotta mutta oli töissä vielä syyskuun vaihteessa. 
 
Suoritettuaan ylioppilastutkinnon Etelä-Tapiolan lukiossa Kai aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa, jonka historiallis-kielitieteelliseen osastoon hän kirjoittautui syyskuussa 1983. Kain pääaine oli musiikkitiede, joka kuului silloiseen Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaan. Pitkän sivuaineen eli cum laude approbaturin hän teki tietojenkäsittelyopista. Musiikkitieteen opettajakuntaan Kai liittyi jo opiskelijana 1980-luvulla vetäen studiokursseja, joista sittemmin muotoutui musiikkitieteen ns. C-linja eli
tietokoneavusteinen musiikintutkimus. 
 
Kai väitteli musiikkitieteestä vuonna 2004 aiheenaan tietokoneavusteinen nuottikirjoitus. 
 
Helsingin yliopistossa Kai toimi musiikkitieteen opettajana ja tutkijana yli 30 vuotta hoitaen uransa aikana useita tehtäviä studioamanuenssista ma. professoriin. Vakituista yliopistonlehtorin tehtäväänsä hän hoiti luonteelleen ominaisella omistautumisella aina tämän lukuvuoden alkuun asti. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan ja Suomen yliopistot ry:n viime keväänä myöntämä tiedeyhteisön kultainen ansiomerkki oli hänelle suuri ilon aihe. 
 
Kain tutkimus- ja opetusaloja olivat musiikki- ja ääniohjelmointi, äänisignaalin käsittely sekä spektrianalyyttinen sointitutkimus. Tutkimuskohteisiin kuuluivat myös musiikkiteknologia sekä suomalaisen elektroakustisen musiikin historia, sen laitteistot, soittimet ja estetiikka. Viime vuosien kehitystyö kohdistui arkeoakustiikan mittaus- ja kenttätyömenetelmiin. 
 
Kaissa yhdistyivät luonnontieteellinen ja historiallis-kulttuurinen asiantuntemus sekä käytännön tekninen osaaminen. Jos jotain tutkimuksessa tarvittavaa laitetta tai ohjelmistoa ei ollut saatavilla, Kai teki sellaisen itse. 
 

Helsingin yliopiston musiikkitieteessä Kai oli kantava voima. Kauaskantoisin saavutus oli musiikkitieteen studion ja siihen kytkeytyvän ainutlaatuisen tutkimuksen ja opetuksen ylläpito. Kain määrätietoisuuden ansiosta Pohjoismaiden vanhin elektronimusiikkistudio ja musiikintutkimuslaboratorio on säilynyt tietokoneavusteisen musiikintutkimuksen asiantuntijoiden koulutusympäristönä, inspiraationlähteenä ja kohtauspaikkana yhä uusille sukupolville. 
 
Lukuisat opinnäytteiden tekijät saivat Kaista aidosti kuuntelevan ja kannustavan ohjaajan. Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmissa ja naapurialoilla hän oli pidetty työtoveri, jolla oli rakentava ote ja hienostuneet kommunikaatiotaidot. Pitkän linjan työntekijä välitti eteenpäin sellaista osaamista ja yliopistoyhteisöllistä elämäntaitoa, jota ei kirjoista ja ohjeistuksista opi. 
 
Luonteeltaan Kai oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja ystävällinen. Hän säilytti rauhallisuutensa, optimisminsa ja sillanrakennuskykynsä vaikeissakin tilanteissa. Häntä arvostettiin tieteenala- ja tiedekuntarajojen ylitse kuin myös ympäri maan – ja kansainvälisesti – musiikin ja äänen tutkijoiden sekä elektronisen musiikin tekijöiden parissa. Lempeän Lassfolkin puheessa ilmeni hyökkääviä sävyjä ainoastaan auton ratissa. 
 
Kain intohimoja olivat uudet ja vanhat teknologiat, klassiset soitinmallit, sähkökitarat ja syntetisaattorit, mikrofonit, vahvistimet ja kamerat. Hän oli Kruununhaassa sijaitsevan Kitarapajan kanta-asiakas, ja usein raskaita työpäiviä kevennettiin spontaaneilla vierailuilla ”pajalle”. Niin ikään laadukas ruoka, viini ja kahvi olivat hänelle tärkeitä. Rooman San Lorenzossa sijaitsevassa kalaravintolassa Da Franco al Vicolettossa perustettiin muutaman kollegan kesken vuonna 2006 Sonic Culinarism -tutkijaryhmä kehittämään äänenmaistelua ja järjestämään st-alkuisia teemaseminaareja (mm. Stockhausen 2011, Stratocaster 2011, Studio 2012, Stereo 2013, Stradivarius 2017). 
 
Kain kodissa ystävät ovat saaneet nauttia sydämellisestä vieraanvaraisuudesta ja verrattomista kotikonserteista perheessä, johon kuuluvat puoliso, huilisti ja musiikkitieteilijä Hellevi sekä kaksi poikaa, musiikin maisteri ja viulisti Elias ja tekniikan kandidaatti Salomo. 
 
Me kollegat ja ystävät opimme Kaitsulta tieteen, taiteen ja tekniikan ohella elämäntaitoa, hetkeen heittäytymistä ja yhdessä iloitsemista. Kai pyyhki usein silmälasejaan, koska nauru oli herkässä. Elämisen intensiteetti säteili Kaista loppuun saakka. 
 
Susanna Välimäki, taiteiden tutkimuksen apulaisprofessori, musiikkitieteen tieteenalavastaava 
Jaska Uimonen, musiikkitieteen tuntiopettaja, jatko-opiskelija 
Juha Torvinen, musiikkitieteen yliopistonlehtori 
Riitta Rainio, akatemiatutkija, musiikkitieteen dosentti 
Mikko Ojanen, musiikkitieteen tuntiopettaja, FT


Taiteiden tutkimuksen professorit ottivat kantaa

04.09.2021

Helsingin yliopistossa taiteiden tutkimuksen opetushenkilöstö joutuu työskentelemään vaikeassa, suorastaan ahdistavassa ilmapiirissä. Professorit Henry Bacon, Arto Haapala, Hanna Korsberg, Heta Pyrhönen ja Susanna Välimäki ottavat vaikean tilanteen esiin lauantaina 4. syyskuuta Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Ajoitus on erinomainen juuri ennen budjettiriihen käynnistymistä. Samalla professorien kannanotto on tärkeä jatkopuheenvuoro viime keväänä alkaneeseen julkiseen keskusteluun alamme alasajosta. Nyt ei ole aika vaieta ja odottaa, vaan tarttua toimeen ja vaikuttaa yhteiskunnan päättäjin. Siksi jokainen kirjoitus ja jokainen yhteydenotto vaikkapa omaan kansanedustajaan on merkittävä teko tieteenalamme kannalta.

Mielipidekirjoituksen voi lukea tästä linkistä.


Eduskunnalle tehty tänään kirjallinen kysymys taiteiden tutkimuksen asemasta

23.08.2021

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on tehnyt tänään eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen taiteiden tutkimuksen asemasta yliopistoissa. Hän esittää huolensa siitä, että tiedeyliopistojen tarjoamaa taiteiden tutkimuksen opetusta on vähennetty useissa yliopistoissa, monipuolista tuntiopetusta on karsittu ja vapautuneita opetustehtäviä on jätetty täyttämättä. Hän esittää puhemiehelle konkreettisen kysymyksen siitä, tulisiko opetus- ja kulttuuriministeriön teettää riippumaton tutkimus taiteentutkimuksen toimintaedellytyksistä:

Onko opetus-ja kulttuuriministeriöllä mahdollisuutta teettää taiteiden tutkimuksen kansallisen tason järjestämisen nykyisistä resursseista ja taiteiden tutkimuksen opetuksen edellytyksistä tiedeyliopistoissa kattava ja riippumaton selvitys, jossa tiedeyliopistojen ja Taideyliopiston erilaiset tehtävät olisi otettu huomioon?

Kokonaisuudessaan kirjallisen kysymyksen voi lukea Outi Alanko-Kahiluodon blogista Taiteiden tutkimusta ei saa ajaa yliopistoissa alas – Vihreät (vihreat.fi). Keväällä perustetun Taiteidentutkimuksen neuvottelukunnan edustajat Tuire Ranta-Meyer, Susanna Aaltonen ja Mikko-Olavi Seppälä tapasivat kansanedustaja Alanko-Kahiluodon toukokuussa ja toivat esiin alan huolestuttavan tilanteen. Vaikuttamisella on siis väliä!

Lue blogi ja jaa verkostoillesi!


Keskustelu musiikintutkimuksen asemasta yliopistoissa ja yhteiskunnallisesta merkityksestä jatkuu!

06.06.2021

Musiikkitieteellisen seuran pj Milla Tiainen kirjoitti aiheesta artikkelin Tutkimusyhdistys Suoni ry:n verkkojulkaisuun. 

https://www.suoni.fi/etusivu/2021/5/27/musiikintutkimuksen-merkitykset-ja-paikat


SEURA VAIKUTTAA

26.05.2021

Suomen musiikkitieteellinen seura on toiminut aktiivisesti tämän kevään ajan Taiteidentutkimuksen neuvottelukunnassa. Olemme tavanneet useita päättäjiä ja puhuneet alamme puolesta varmasti enemmän kuin koskaan tähän mennessä. Neuvottelukunnan musiikkitieteellisen seuran edustajana varapuheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer on järjestänyt tapaamiset ja ollut mukana keskustelemassa kaikkien alla olevien tahojen kanssa:

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta

OKM: tiedeministerin valtiosihteeri Tuomo Puumala, erityisavustaja Markus Ylimaa sekä ylijohtaja Atte Jääskeläinen

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto

Akavan vaikuttamisesta ja koulutuspolitiikasta vastaava erityisasiantuntija Emmi Venäläinen

Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Salla Luomanmäki.

Lisäksi Taidehistorian seuran puheenjohtaja Susanna Aaltonen on neuvotellut yhteistyöstä Cuporen kanssa mahdollisuudesta teettää selvitys taiteiden tutkimuksen asemasta. Neuvottelukunnan julkilausuma on jaettu kaikille sivistysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille. Taiteidentutkimuksen neuvottelukunta on kutsuttu kuultavaksi ko. valiokuntaan 8.6.2021 ja siltä on pyydetty lausunto valtioneuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon, jossa annetaan linjaukset tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen.

Seura ajaa laajasti sekä musiikkitieteen, taiteiden tutkimuksen että humanististen tieteiden asioita ja pyrkii vahvistamaan alan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja.

Jäsenyytesi seurassa on tärkeää ja arvokasta: mitä suurempi jäsenmäärä meillä on, sitä suurempi painoarvo meillä on keskusteluissa päättäjien kanssa. Ole yhteydessä ja kerro mitä toivot seuralta!

.


SES:n ja MTS:n gradukilpailu: vuoden 2020 paras musiikintutkimuksen opinnäyte on valittu

14.05.2021

Suomen etnomusikologisen seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran pro gradu -palkintotyöryhmä on valinnut musiikintutkimuksen vuoden 2020 parhaaksi pro graduksi Riikka Juntusen opinnäytteen Not the worthless person people think I am” -Lihavan naislaulajuuden affektiiviset esitykset musiikkireality-ohjelmissa (Helsingin yliopisto). Ehdokkaita parhaaksi pro gradu -tutkielmaksi saapui yhteensä 13 Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta. Kaikki työt olivat korkeatasoisia.

Perusteluissaan palkintolautakunta toteaa: ”Tutkimus on tieteellisesti uraauurtava, se tuottaa uutta musiikkitieteellistä tietoa tarkastelemalla kuinka naislaulajan lihavuus esitetään mediassa keskittyen tosi-tv:n musiikkikilpailuohjelmiin. Tämä ajankohtainen ja innovatiivisella tutkimusotteella toteutettu pro gradu-tutkielma perustuu tekijän syvälliseen kirjallisuuden tuntemukseen kriittisen lihavuustutkimuksen, vammaistutkimuksen sekä musiikin ja mediantutkimuksen aloilta. Palkintolautakunta huomioi erityisesti tekijän taidon yhdistää analyysissaan kyseisillä aloilla tuotettuja teorioita, samalla nojautuen uusmaterialistiseen viitekehykseen osoittaessaan kehollisuuden keskeisyyden musiikkiesityksen merkitysten luomisessa. Selkeästi jäsennetyn analyysin, oivaltavan sisällön ja huolellisen viimeistelyn kautta tekijä osoittaa tuntevansa tieteen kielen konventiot ja tieteellisen tutkimuksen kriteerit hyvin ansiokkaasti.”        

Lisäksi palkintolautakunta haluaa muistaa kunniamaininnalla Ronja Haajan tutkielmaa Säveltäminen alakoulun musiikkiluokilla – Sävellyttäminen ja sävellyttäjätyypit (Jyväskylän yliopisto) ja Antti Okon työtä Punainen aalto –venäläisrokkarit Yhdysvalloissa 1986–1991 (Jyväskylän yliopisto). Molemmat tutkielmat osoittavat syvällistä ymmärrystä tieteellisen tutkielman argumentaation rakentamisesta sekä käsittelevät aiheitaan laaja-alaisesti ja ajankohtaisista näkökulmista.

Riikka Juntusen pro gradu -tutkielma on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316389

Gradukilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat Nina Öhman (Helsingin yliopisto) ja Inka-Maria Nyman (Åbo akademi) Suomen etnomusikologisesta seurasta sekä Lasse Lehtonen (Tokion yliopisto) Suomen musiikkitieteellisestä seurasta.


Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsenmaksu 2021

10.05.2021

Tervehdys, hyvä musiikkitieteen ystävä

Suomen musiikkitieteellinen seura on taas kuluneena vuonna pyrkinyt edistämään suomalaista musiikintutkimusta ja toimimaan tieteen sekä musiikkielämän hyväksi levittämällä tietoa musiikista ja musiikkikulttuurista. Menneen vuoden aikana seura on muun muassa organisoinut yhdessä Suomen etnomusikologisen seuran kanssa musiikintutkimuksen alaa koskevan syrjintäkyselyn ja sitä seuranneen keskustelutilaisuuden sekä osallistunut viime kuukausina julkiseen keskusteluun musiikkitieteen asemasta ja sen turvaamisen tärkeydestä maassamme. Seuran jäsenistölle avoin vuosikokous pidettiin 29.4.2021. Seura tiedottaa nykyään toiminnastaan ja musiikkitiedettä koskevista uutisista säännöllisesti Facebook-profiilissaan.

Seuran julkaisema Musiikki-lehti on toiminut maksuttomana verkkojulkaisuna (osoitteessa musiikki.journal.fi) nyt puolitoista vuotta, ja kuukausittaisten latausmäärien perusteella lehti tavoittaa tässä muodossa laajan, kuukausien myötä vain kasvaneen lukijakunnan. Suomessa tehtävä musiikintutkimus siis kiinnostaa!

Samalla kun Musiikki-lehti on nyt kenen tahansa ulottuvilla, seuralle maksetut jäsenmaksut vähenivät viime vuonna huomattavasti verrattuna vuoteen 2019. Vaikka lehden saatavuus ei olekaan enää sidottu jäsenmaksuun, seuran jäsenille on tarjolla muita etuja (esimerkkinä ilmainen osallistuminen vuoden 2021 musiikintutkijoiden symposiumiin, joka pidettiin 5.–7.5.). Jäsenmaksut ovat myös seuran elintärkeä tulonlähde, joita ilman toimintamme jatkuvuutta ja tieteenalamme edunvalvontaa on vaikea turvata tulevaisuudessa.

Toivommekin, että jokainen seuran jäsen on valmis suorittamaan jäsenmaksunsa myös vuonna 2021, jotta seura voi jatkaa toimintaansa musiikkitieteen äänenkannattajana. Olemme erityisen kiitollisia jäsenmaksuista tänä aikana, jona koronatilanne on aiheuttanut taloudellisia haasteita monelle. Seura on olemassa jäseniään varten, ja otamme koska tahansa mielellämme vastaan ideoita toimintamme kehittämiseksi.

Lähestymme teitä jäsenlaskutuksen merkeissä näin sähköpostitse luontoa säästääksemme.

Jäsenmaksu vuodelle 2021 on 35 € sekä perustutkintoa suorittavilta opiskelijoilta 15 €. Lisäksi seura tarjoaa mahdollisuuden erityiseen kannatusjäsenyyteen, jonka vuosimaksu on henkilöjäsenille 150 € ja yhteisöille 300 €. Kannatusjäsenyys kattaa vuosittain muiden etuuksien lisäksi yhden sivun mainostilan seuran Musiikki-lehdessä (normaalihinta 180 €). Lisätietoja kannatusjäsenyydestä saa tarvittaessa seuran sihteeriltä.

Jäsenmaksun vuodelle 2021 voit maksaa alla olevilla tiedoilla seuran tilille. Ilmoitathan mahdolliset sähköpostiosoitteen sekä osoitteen- ja nimenmuutokset seuran sihteerille: mts.toimisto@gmail.com.

Toivotamme mitä parhainta vuoden jatkoa ja toivomme tapaavamme Sinut eri foorumeilla musiikkitieteen parissa!

Keväisin terveisin,

sihteeri Jasmin Vahtera, puheenjohtaja Milla Tiainen ja seuran hallitus

MAKSUTIEDOT

Saaja: Suomen musiikkitieteellinen seura ry

Tili: FI73 8000 1700 2028 40 Danske Bank (DABAFIHH)

Viesti: *nimi* jäsenmaksu 2021

Perusjäsen: 35 €

Perustutkinto-opiskelija: 15 €

Kannatusjäsenyys 150 / 300€

Eräpäivä 18.6.2020

Jos unohdit maksaa jäsenmaksun viime vuonna, pyydämme huolehtimaan myös vuoden 2020 maksusta samalla. Saat ajantasaiset maksutietosi tarvittaessa seuran sihteeriltä osoitteesta mts.toimisto@gmail.com. Ilmoitathan samaan osoitteeseen myös mahdolliset nimeäsi, sähköpostiosoitettasi ja/tai postiosoitettasi koskevat muutokset.


Kirjoittajakutsu teemanumeroon 4/2021: Musiikki, ääni ja hyvinvointi

25.04.2021

Musiikki-lehti kutsuu käsikirjoituksia teemanumeroon Musiikki, ääni ja hyvinvointi. Käsikirjoitusten toivotaan sijoittuvan taiteen- ja kulttuurintutkimuksen alalle ja ottavan huomioon myös monitieteellisen tutkimuksen lähestymistapoja sekä muiden tieteenalojen tutkimuksia. Teemanumero lähestyy hyvinvoinnin käsitettä kriittisesti ja monialaisesti sekä avaa näkökulmia siihen, miten käsitteellä operoidaan erityisesti musiikin ja äänen tutkimuksen parissa. Numeroon voi tarjota myös artikkeleita, joissa avataan tapaustutkimusten lähtökohtia ja tuloksia. 

Artikkelien teemoja voivat olla mm.

*hyvinvoinnin käsite musiikin ja äänen soveltavassa käytössä

*musiikki, ääni ja hyvinvointi kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen näkökulmasta

*tiedontuottamisen ja havainnoinnin metodologiat

*musiikki ja ääni uusissa käyttöympäristöissä

*musiikin käyttö taiteena ja tuotteena

*ääniympäristöjen ja taiteen vaikutukset

*musiikki toimijuuden ja voimaantumisen prosesseissa

*erilaiset kuuntelun moodit ja tilannesidonnaisuus

*hiljaisten ympäristöjen merkitys hyvinvoinnille

Teemanumeron toimittavat dosentti Tuire Ranta-Meyertuire.ranta-meyer@metropolia.fi, FT Noora Vikmannoora.vikman@uef.fi ja dosentti Pia Houni pia.houni@tuni.fi, jotka vastaavat myös sitä koskeviin mahdollisiin tiedusteluihin.

Teemanumeron aikataulu:

  • Abstraktien jättäminen 30.5.2021 mennessä
  • Abstraktien hyväksyminen 15.6.2021
  • Artikkelikäsikirjoitukset 1.9.2021 mennessä
  • Vertaisarviointikierros, artikkelin mahdollisesti edellyttämä muokkaus ja lopullinen julkaisupäätös 30.11.2021 mennessä
  • Teemanumeron 4/2021 julkaisuajankohta: joulukuu 2021
  • Kieli: kotimaiset (suomi, ruotsi) sekä erityisestä syystä englanti
  • Pituus: enintään 60 000 merkkiä välilyönteineen
  • Numeroon voi tarjota myös teemaan liittyviä katsauksia ja kirja-arvosteluja

Suosittelemme tutustumista Musiikki-lehden kirjoittajaohjeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osoitteessa: https://mtsnet.wordpress.com/musiikki-lehti/ohjeita-kirjoittajille/

Musiikki on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä musiikintutkimuksen vertaisarvioitu aikakauslehti, jota julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura ry. Lehti noudattaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan periaatteita tutkimuksen vertaisarvioinnista (ks. https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus).

Viikolla 17 aukeaa myös esitelmäkutsu Itä-Suomen yliopistossa 9.-10.9. 2021 järjestettävään Music, Sound and Wellbeing -etäsymposiumiin, jonka ehdotusten deadline myös 30.5. 2021.

Lisätietoja: noora.vikman@uef.fi tai msw@uef.fi. Tietoa aiheesta päivittyy myös symposiumin nettisivuille: https://sites.uef.fi/musicsoundwellbeing/.


Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta

23.04.2021

JULKILAUSUMA 23. HUHTIKUUTA 2021

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMAA TIEDEYLIOPISTOISSA PARANNETTAVA

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteentutkimuksen tutkijayhteisöä. Me allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenseurat tuomme julkisesti esille huolemme humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta maamme yliopistoissa. Vaadimme, että taiteiden tutkimuksen eri alojen koulutus ja tutkimus on turvattava. 

Tällä hetkellä kokonaisia tutkimusaloja ollaan hävittämässä, koulutusohjelmia on jo ajettu alas ja opetusvirkoja jätetty täyttämättä. On selvää, että tällaisten toimenpiteiden seurauksena alaamme uhkaa laajamittainen näivettyminen. Leikkauksia on kohdistettu erittäin voimakkaasti taiteiden ja kulttuurien tutkimukseen. Esimerkiksi Tampereen yliopisto lakkautti 2010-luvulla musiikintutkimuksen sekä teatterin ja draaman tutkimuksen tutkinto-ohjelmansa. Helsingin yliopistossa nykyistä taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaa perustettaessa siellä oli yhteensä 14 opetusvakanssia, joista on jäljellä enää yhdeksän. Nykyisin jokainen vapautuva tehtävä on “avoin resurssi”, jonka kohdentaminen tai jäädyttäminen on pahimmillaan arpapeliä. Alalla on opiskelijoita, muttei riittävästi akateemista opetusta antavaa henkilökuntaa. Sivutoimisten luennoitsijoiden osuus on merkittävästi vähentynyt tai lähes loppunut, vaikka he ovat perinteisesti rikastuttaneet koulutussisältöjä.

Taiteiden tutkimus ei ole taideaine taiteen tekijöille, vaan tiedeperustainen ja monitieteinen tutkimusala, joka tuottaa tietoa ihmisten toiminnasta ja taiteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ilman taiteiden tutkimuksen oppiaineita tiedeyliopistoissa Suomella ei pian ole annettavaa alan kansainväliselle tutkimukselle. Taiteiden tutkimuksen edellytysten heikentäminen kaventaa vakavasti yhteiskuntamme osaamis- ja rekrytointipohjaa. Se ei ole maamme edun mukaista.

Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmista valmistuneet ovat sijoittuneet työelämässä mitä monipuolisimpiin tehtäviin, sillä opiskelu edellyttää ihmisen toiminnan motiivien ymmärtämistä, vahvaa analysointitaitoa, kurinalaisuutta ja kykyä löytää ratkaisuja epävarmuudessa tai täysin uusissa tilanteissa. Lisäksi he edustavat laajasti taidetta yhteiskuntaan välittävää ammattilaisten joukkoa. Esimerkiksi suuri osuus taidelaitosten henkilökunnasta on tiedeyliopistoista valmistuneita taiteen asiantuntijoita. Ilman heitä taide- ja kulttuurilaitoksilla, julkisella sektorilla ja taiteilijoilla ei olisi ammattitaitoista toimittamista, viestintää, taidekritiikkiä, tuottamista, kuratointia, rahoitusasiantuntemusta, tapahtumasuunnittelua ja johtamista. 

Humanistinen, yliopistossa tehty taiteiden tutkimus ja julkisesti tuettu ammattimainen taidekenttä rakentuivat maahamme jo 1800-luvulla. Niillä on molemmilla pitkät perinteet ja niiden merkitys yhteiskunnan voimavarana – sekä yhdessä että erikseen – on korvaamaton. Kaikissa länsimaissa taiteiden tutkimuksen ja sen akateemisen opetuksen relevantti viitekehys on nimenomaan tiedeyliopistoissa ja niiden tarjoamassa sivuaineyhdistelmien laajassa kirjossa. Vain sitä kautta toteutuu yliopistolaissamme mainittu sivistystehtävä ja syntyy pohja suomalaisen yhteiskunnan menestymiselle. 

Vaadimme tämän julkilausuman myötä korkeakoulujen toimintaa ohjaavaan rahoituslakiin muutoksia, jotta eri tieteenalat saavat tasavertaisemmat toimintaedellytykset. Jokseenkin sattumanvaraisesti eri aloja kohtelevia rahoituskriteereitä tulee kehittää. Nykyisellään ne ohjaavat korkeakoulujen toimintaa lyhytnäköisesti suuntaan, joka ei ole ollut lainsäätäjän varsinaisena tarkoituksena.

Tällä hetkellä rahoitustekijät väistämättä syöksevät alojamme negatiiviseen kierteeseen siitä huolimatta, että esimerkiksi kansainvälisten laatuarviointien tulokset ovat olleet erinomaisia. Yliopistoja tulisikin ohjata voimakkaammin siihen, ettei rahoituslain kriteerejä valuteta mekaanisesti sellaisinaan kaikille aloille vaan alakohtaiset erot huomioitaisiin. Rahoituslain tarkoituksena on toimia yliopistojen resurssien jakamisessa makrotasolla, eikä sitä tule sellaisenaan soveltaa yliopiston sisäisenä rahanjakomallina. Vähintäänkin strategisen rahoituksen osiossa ohjaavan ministeriön tulee edellyttää yliopistoilta yhtenä tulostavoitteena humanististen aineiden ja taiteiden tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamista. 

Ratkaisuna ei tule nähdä myöskään sitä, että pitkät ja menestyksekkäät perinteet omaava akateeminen taiteiden tutkimus sulautetaan – usein ensin löyhemmin ja käytännössä sittemmin yhä tiiviimmin – johonkin näennäiseen “lähialaan”. Jos oppiaineella ei ole toiminnassaan riittävää autonomiaa ja sitä tukevaa hallintokulttuuria, se vääjäämättä johtaa tieteenalan kuihtumiseen.

Julkilausumalla haluamme lisätä myös tietoisuutta yliopistojen humanististen alojen ja erityisesti taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden kokemista vakavista epäkohdista koskien opetuksen vähyyttä ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Yliopistojen rahoitustilanne on kurjistanut valmiiksi haavoittuvia pieniä tieteenaloja. Strategisen otteen sijaan niiden annetaan kuihtua yliopistoissa sitä mukaa, kuin henkilökunta eläköityy.

Perustelemme vaatimustamme alla olevilla, alan ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä argumenteilla. 

  1. Kukoistava taide- ja kulttuurikenttä on sivistyneen ja toimivan yhteiskunnan edellytys ja voimavara. Tiedeyliopistossa on perinteisesti koulutettu kentän asiantuntijat. Jos nämä tieteenalat ajetaan alas, se väistämättä heijastuu kansakunnan hyvinvointiin ja julkikuvaan maailmalla. 
  1. Taidetta ja taiteen välittäjiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Alan tieteellisen koulutuksen saaneita tarvitaan laajasti myös yhteiskunnan muissa tehtävissä esimerkiksi valtionhallinnossa, kunta-alalla, suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, yrityksissä, järjestöissä ja säätiöissä. Taiteiden tutkimuksen oppiaineet opettavat lisäksi tärkeitä kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia kuten median, kulttuurin ja taiteen ilmiöiden lukutaitoa. 
  1. Kulttuuriperinnön vaaliminen tarkoittaa myös resursseja tieteenalan akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen. Kyse ei ole vain kunniakkaasta menneisyydestä, vaan myös uusista tutkimussuuntauksista, joilla on todellista painoarvoa yhteiskunnan tulevaisuuden ja aidon, ihmislähtöisen menestyksen kannalta. 
  1. Tahtotila, intressit ja resurssit taiteen ja sen tutkimuksen ylläpitämiseen ovat yksinomaan suomalaisten päättäjien käsissä. Alasajo heijastuu kuitenkin negatiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja heikentää maamme imagoa sivistysvaltiona. Kansainvälisesti taiteentutkimuksen alat ovat vakiintuneita, eikä Suomi voi ainoana maana alkaa kouluttaa “taiteen” generalisteja. Sellaisille ei ole tarvetta, kansainvälistä tutkimuksen viitekehystä eikä siten tulevaisuutta.

Kirjallisuudentutkijain seura – Litteraturforskar-sällskapet i Finland

Suomen avantgarden ja modernismin seura

Suomen elokuvatutkimuksen seura

Suomen Estetiikan Seura ry

Suomen etnomusikologinen seura ry

Suomen musiikkitieteellinen seura ry – Musikvetenskapliga sällskapet i Finland rf

Taidehistorian seura ry – Föreningen för Konsthistoria rf

Teatterintutkimuksen seura 

Tutkimusyhdistys Suoni ry – Forskningsföreningen Suoni rf 


Kutsu kevätkokoukseen 29.4. klo 16

15.04.2021

Hyvät Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsenet,

Olette lämpimästi tervetulleita seuran kevätkokoukseen perjantaina 29.4. klo 16 alkaen.

Koronapandemian jatkumisen vuoksi kokous pidetään etäkokouksena Zoomin välityksellä. Saatte Zoom-linkin kokoukseen tälle sähköpostilistalle viimeistään pari päivää ennen kokousta.

Tämän viestin alta löydätte kevätkokouksen asialistan. Kuten tavallista, kokous koskee ennen kaikkea seuran viime vuoden tilinpäätöstä, tiliraporttia ja toimintakertomusta. Kokouksen lopussa muut asiat -kohdassa on kuitenkin aikaa myös yleiselle keskustelulle. Otamme aina mielellämme vastaan näkemyksiä ja ehdotuksia seuran toiminnan kehittämisestä!

Kokouksessa käsiteltävät dokumentit (vuoden 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös) on mahdollista saada katsottaviksi etukäteen ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin: mts.toimisto@gmail.com 

Tapaamisiin kokouksessa!

Parhain terveisin,

Milla Tiainen

Suomen musiikkitieteellisen seuran pj

Suomen musiikkitieteellinen seura

Kevätkokous 2021

ESITYSLISTA

Aika: pe 29.4.2021 klo 16:00

Paikka: Zoom-kokous  

1. Kokouksen avaaminen

2. Kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjan pitäjän ja pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
4. Esitetään seuran vuosikertomus, tiliraportti, toiminnantarkastajan lausunto sekä tilinpäätös.
5. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimihenkilöille tai muista toimenpiteistä̈, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta.
6. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö tarkistamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä.
7. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.
8. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi.

9. Kokouksen päättäminen


%d bloggaajaa tykkää tästä: