Uudet verkkosivut

Seuramme verkkosivut ovat siirtyneet uuteen osoitteeseen.

Löydät uudet sivut osoitteesta https://www.mtsnet.fi/

Kutsu syyskokoukseen pe 26.11 klo 16

Hyvä Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsen, 

Olet lämpimästi tervetullut seuran syyskokoukseen perjantaina 26.11.2021 klo 16 alkaen.

Syyskokous pidetään Zoomissa. Kokouksen Zoom-linkki jaetaan tälle sähköpostilistalle pari päivää ennen kokousta. Etätapaamisen etuna on mahdollisuus osallistua kokoukseen eri paikkakunnilta ja sijainneista, joten toivomme runsasta osallistujamäärää.  

Kokouksen esityslistan löydätte tämän viestin alta. Tavan mukaan syyskokouksessa käsitellään seuran ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan ensi vuoden hallitus. Kokouksen lopussa muut asiat -kohdissa on aikaa myös yleiselle keskustelulle. Otamme aina mielellämme vastaan ideoita seuran toiminnan kehittämisestä!

Kokouksessa käsiteltävät dokumentit (vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio) on mahdollista saada katsottaviksi etukäteen ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin: mts.toimisto@gmail.com 

Tervetuloa kokoukseen!

Parhain marraskuisin terveisin,
Milla Tiainen, Suomen musiikkitieteellisen seuran pj
Jasmin Vahtera, seuran sihteeri

Suomen musiikkitieteellinen seura

Syyskokous 2021

ESITYSLISTA

Aika: pe 26.11.2021 klo 16

Paikka: Zoom-kokous  

1. Kokouksen avaaminen

2. Kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjan pitäjän ja pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
4. Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
5. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle toimintavuodelle.
6. Valitaan seuraavalle toimintavuodelle hallituksen puheenjohtaja ja viisi muuta varsinaista jäsentä sekä kolme varajäsentä.
7. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.
8. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi.

9. Kokouksen päättäminen

Advertisement

Kai Lassfolkin (1961–2021) surukirja Topeliassa

Suomen musiikkitieteellinen seura muistelee lämmöllä ja kaivaten Helsingin yliopiston musiikkitieteen pitkäaikaista yliopistonlehtoria Kai Lassfolkia. Kain muistoksi on avattu surukirja, johon voi käydä kirjoittamassa suruvalittelunsa ja muistonsa. Kirja on avoinna 31.10. asti Helsingin yliopiston Musiikkitieteen tiloissa Topeliassa, C-siiven käytävän päässä (Unioninkatu 38). Tämän jälkeen surukirja luovutetaan Kai Lassfolkin omaisille.

*
Kai Lassfolk (1961–2021) 
 
Helsingin yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Kai Lassfolk kuoli 19. syyskuuta 2021 Espoossa 60 -vuotiaana. Hän oli syntynyt Espoossa 25. toukokuuta 1961. Kai sairasti kaksi vuotta mutta oli töissä vielä syyskuun vaihteessa. 
 
Suoritettuaan ylioppilastutkinnon Etelä-Tapiolan lukiossa Kai aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa, jonka historiallis-kielitieteelliseen osastoon hän kirjoittautui syyskuussa 1983. Kain pääaine oli musiikkitiede, joka kuului silloiseen Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaan. Pitkän sivuaineen eli cum laude approbaturin hän teki tietojenkäsittelyopista. Musiikkitieteen opettajakuntaan Kai liittyi jo opiskelijana 1980-luvulla vetäen studiokursseja, joista sittemmin muotoutui musiikkitieteen ns. C-linja eli
tietokoneavusteinen musiikintutkimus. 
 
Kai väitteli musiikkitieteestä vuonna 2004 aiheenaan tietokoneavusteinen nuottikirjoitus. 
 
Helsingin yliopistossa Kai toimi musiikkitieteen opettajana ja tutkijana yli 30 vuotta hoitaen uransa aikana useita tehtäviä studioamanuenssista ma. professoriin. Vakituista yliopistonlehtorin tehtäväänsä hän hoiti luonteelleen ominaisella omistautumisella aina tämän lukuvuoden alkuun asti. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan ja Suomen yliopistot ry:n viime keväänä myöntämä tiedeyhteisön kultainen ansiomerkki oli hänelle suuri ilon aihe. 
 
Kain tutkimus- ja opetusaloja olivat musiikki- ja ääniohjelmointi, äänisignaalin käsittely sekä spektrianalyyttinen sointitutkimus. Tutkimuskohteisiin kuuluivat myös musiikkiteknologia sekä suomalaisen elektroakustisen musiikin historia, sen laitteistot, soittimet ja estetiikka. Viime vuosien kehitystyö kohdistui arkeoakustiikan mittaus- ja kenttätyömenetelmiin. 
 
Kaissa yhdistyivät luonnontieteellinen ja historiallis-kulttuurinen asiantuntemus sekä käytännön tekninen osaaminen. Jos jotain tutkimuksessa tarvittavaa laitetta tai ohjelmistoa ei ollut saatavilla, Kai teki sellaisen itse. 
 

Helsingin yliopiston musiikkitieteessä Kai oli kantava voima. Kauaskantoisin saavutus oli musiikkitieteen studion ja siihen kytkeytyvän ainutlaatuisen tutkimuksen ja opetuksen ylläpito. Kain määrätietoisuuden ansiosta Pohjoismaiden vanhin elektronimusiikkistudio ja musiikintutkimuslaboratorio on säilynyt tietokoneavusteisen musiikintutkimuksen asiantuntijoiden koulutusympäristönä, inspiraationlähteenä ja kohtauspaikkana yhä uusille sukupolville. 
 
Lukuisat opinnäytteiden tekijät saivat Kaista aidosti kuuntelevan ja kannustavan ohjaajan. Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmissa ja naapurialoilla hän oli pidetty työtoveri, jolla oli rakentava ote ja hienostuneet kommunikaatiotaidot. Pitkän linjan työntekijä välitti eteenpäin sellaista osaamista ja yliopistoyhteisöllistä elämäntaitoa, jota ei kirjoista ja ohjeistuksista opi. 
 
Luonteeltaan Kai oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja ystävällinen. Hän säilytti rauhallisuutensa, optimisminsa ja sillanrakennuskykynsä vaikeissakin tilanteissa. Häntä arvostettiin tieteenala- ja tiedekuntarajojen ylitse kuin myös ympäri maan – ja kansainvälisesti – musiikin ja äänen tutkijoiden sekä elektronisen musiikin tekijöiden parissa. Lempeän Lassfolkin puheessa ilmeni hyökkääviä sävyjä ainoastaan auton ratissa. 
 
Kain intohimoja olivat uudet ja vanhat teknologiat, klassiset soitinmallit, sähkökitarat ja syntetisaattorit, mikrofonit, vahvistimet ja kamerat. Hän oli Kruununhaassa sijaitsevan Kitarapajan kanta-asiakas, ja usein raskaita työpäiviä kevennettiin spontaaneilla vierailuilla ”pajalle”. Niin ikään laadukas ruoka, viini ja kahvi olivat hänelle tärkeitä. Rooman San Lorenzossa sijaitsevassa kalaravintolassa Da Franco al Vicolettossa perustettiin muutaman kollegan kesken vuonna 2006 Sonic Culinarism -tutkijaryhmä kehittämään äänenmaistelua ja järjestämään st-alkuisia teemaseminaareja (mm. Stockhausen 2011, Stratocaster 2011, Studio 2012, Stereo 2013, Stradivarius 2017). 
 
Kain kodissa ystävät ovat saaneet nauttia sydämellisestä vieraanvaraisuudesta ja verrattomista kotikonserteista perheessä, johon kuuluvat puoliso, huilisti ja musiikkitieteilijä Hellevi sekä kaksi poikaa, musiikin maisteri ja viulisti Elias ja tekniikan kandidaatti Salomo. 
 
Me kollegat ja ystävät opimme Kaitsulta tieteen, taiteen ja tekniikan ohella elämäntaitoa, hetkeen heittäytymistä ja yhdessä iloitsemista. Kai pyyhki usein silmälasejaan, koska nauru oli herkässä. Elämisen intensiteetti säteili Kaista loppuun saakka. 
 
Susanna Välimäki, taiteiden tutkimuksen apulaisprofessori, musiikkitieteen tieteenalavastaava 
Jaska Uimonen, musiikkitieteen tuntiopettaja, jatko-opiskelija 
Juha Torvinen, musiikkitieteen yliopistonlehtori 
Riitta Rainio, akatemiatutkija, musiikkitieteen dosentti 
Mikko Ojanen, musiikkitieteen tuntiopettaja, FT

Taiteiden tutkimuksen professorit ottivat kantaa

Helsingin yliopistossa taiteiden tutkimuksen opetushenkilöstö joutuu työskentelemään vaikeassa, suorastaan ahdistavassa ilmapiirissä. Professorit Henry Bacon, Arto Haapala, Hanna Korsberg, Heta Pyrhönen ja Susanna Välimäki ottavat vaikean tilanteen esiin lauantaina 4. syyskuuta Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Ajoitus on erinomainen juuri ennen budjettiriihen käynnistymistä. Samalla professorien kannanotto on tärkeä jatkopuheenvuoro viime keväänä alkaneeseen julkiseen keskusteluun alamme alasajosta. Nyt ei ole aika vaieta ja odottaa, vaan tarttua toimeen ja vaikuttaa yhteiskunnan päättäjin. Siksi jokainen kirjoitus ja jokainen yhteydenotto vaikkapa omaan kansanedustajaan on merkittävä teko tieteenalamme kannalta.

Mielipidekirjoituksen voi lukea tästä linkistä.

Eduskunnalle tehty tänään kirjallinen kysymys taiteiden tutkimuksen asemasta

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on tehnyt tänään eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen taiteiden tutkimuksen asemasta yliopistoissa. Hän esittää huolensa siitä, että tiedeyliopistojen tarjoamaa taiteiden tutkimuksen opetusta on vähennetty useissa yliopistoissa, monipuolista tuntiopetusta on karsittu ja vapautuneita opetustehtäviä on jätetty täyttämättä. Hän esittää puhemiehelle konkreettisen kysymyksen siitä, tulisiko opetus- ja kulttuuriministeriön teettää riippumaton tutkimus taiteentutkimuksen toimintaedellytyksistä:

Onko opetus-ja kulttuuriministeriöllä mahdollisuutta teettää taiteiden tutkimuksen kansallisen tason järjestämisen nykyisistä resursseista ja taiteiden tutkimuksen opetuksen edellytyksistä tiedeyliopistoissa kattava ja riippumaton selvitys, jossa tiedeyliopistojen ja Taideyliopiston erilaiset tehtävät olisi otettu huomioon?

Kokonaisuudessaan kirjallisen kysymyksen voi lukea Outi Alanko-Kahiluodon blogista Taiteiden tutkimusta ei saa ajaa yliopistoissa alas – Vihreät (vihreat.fi). Keväällä perustetun Taiteidentutkimuksen neuvottelukunnan edustajat Tuire Ranta-Meyer, Susanna Aaltonen ja Mikko-Olavi Seppälä tapasivat kansanedustaja Alanko-Kahiluodon toukokuussa ja toivat esiin alan huolestuttavan tilanteen. Vaikuttamisella on siis väliä!

Lue blogi ja jaa verkostoillesi!

Keskustelu musiikintutkimuksen asemasta yliopistoissa ja yhteiskunnallisesta merkityksestä jatkuu!

Musiikkitieteellisen seuran pj Milla Tiainen kirjoitti aiheesta artikkelin Tutkimusyhdistys Suoni ry:n verkkojulkaisuun. 

https://www.suoni.fi/etusivu/2021/5/27/musiikintutkimuksen-merkitykset-ja-paikat

SEURA VAIKUTTAA

Suomen musiikkitieteellinen seura on toiminut aktiivisesti tämän kevään ajan Taiteidentutkimuksen neuvottelukunnassa. Olemme tavanneet useita päättäjiä ja puhuneet alamme puolesta varmasti enemmän kuin koskaan tähän mennessä. Neuvottelukunnan musiikkitieteellisen seuran edustajana varapuheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer on järjestänyt tapaamiset ja ollut mukana keskustelemassa kaikkien alla olevien tahojen kanssa:

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta

OKM: tiedeministerin valtiosihteeri Tuomo Puumala, erityisavustaja Markus Ylimaa sekä ylijohtaja Atte Jääskeläinen

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto

Akavan vaikuttamisesta ja koulutuspolitiikasta vastaava erityisasiantuntija Emmi Venäläinen

Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Salla Luomanmäki.

Lisäksi Taidehistorian seuran puheenjohtaja Susanna Aaltonen on neuvotellut yhteistyöstä Cuporen kanssa mahdollisuudesta teettää selvitys taiteiden tutkimuksen asemasta. Neuvottelukunnan julkilausuma on jaettu kaikille sivistysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille. Taiteidentutkimuksen neuvottelukunta on kutsuttu kuultavaksi ko. valiokuntaan 8.6.2021 ja siltä on pyydetty lausunto valtioneuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon, jossa annetaan linjaukset tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen.

Seura ajaa laajasti sekä musiikkitieteen, taiteiden tutkimuksen että humanististen tieteiden asioita ja pyrkii vahvistamaan alan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja.

Jäsenyytesi seurassa on tärkeää ja arvokasta: mitä suurempi jäsenmäärä meillä on, sitä suurempi painoarvo meillä on keskusteluissa päättäjien kanssa. Ole yhteydessä ja kerro mitä toivot seuralta!

.

SES:n ja MTS:n gradukilpailu: vuoden 2020 paras musiikintutkimuksen opinnäyte on valittu

Suomen etnomusikologisen seuran ja Suomen musiikkitieteellisen seuran pro gradu -palkintotyöryhmä on valinnut musiikintutkimuksen vuoden 2020 parhaaksi pro graduksi Riikka Juntusen opinnäytteen Not the worthless person people think I am” -Lihavan naislaulajuuden affektiiviset esitykset musiikkireality-ohjelmissa (Helsingin yliopisto). Ehdokkaita parhaaksi pro gradu -tutkielmaksi saapui yhteensä 13 Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta. Kaikki työt olivat korkeatasoisia.

Perusteluissaan palkintolautakunta toteaa: ”Tutkimus on tieteellisesti uraauurtava, se tuottaa uutta musiikkitieteellistä tietoa tarkastelemalla kuinka naislaulajan lihavuus esitetään mediassa keskittyen tosi-tv:n musiikkikilpailuohjelmiin. Tämä ajankohtainen ja innovatiivisella tutkimusotteella toteutettu pro gradu-tutkielma perustuu tekijän syvälliseen kirjallisuuden tuntemukseen kriittisen lihavuustutkimuksen, vammaistutkimuksen sekä musiikin ja mediantutkimuksen aloilta. Palkintolautakunta huomioi erityisesti tekijän taidon yhdistää analyysissaan kyseisillä aloilla tuotettuja teorioita, samalla nojautuen uusmaterialistiseen viitekehykseen osoittaessaan kehollisuuden keskeisyyden musiikkiesityksen merkitysten luomisessa. Selkeästi jäsennetyn analyysin, oivaltavan sisällön ja huolellisen viimeistelyn kautta tekijä osoittaa tuntevansa tieteen kielen konventiot ja tieteellisen tutkimuksen kriteerit hyvin ansiokkaasti.”        

Lisäksi palkintolautakunta haluaa muistaa kunniamaininnalla Ronja Haajan tutkielmaa Säveltäminen alakoulun musiikkiluokilla – Sävellyttäminen ja sävellyttäjätyypit (Jyväskylän yliopisto) ja Antti Okon työtä Punainen aalto –venäläisrokkarit Yhdysvalloissa 1986–1991 (Jyväskylän yliopisto). Molemmat tutkielmat osoittavat syvällistä ymmärrystä tieteellisen tutkielman argumentaation rakentamisesta sekä käsittelevät aiheitaan laaja-alaisesti ja ajankohtaisista näkökulmista.

Riikka Juntusen pro gradu -tutkielma on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316389

Gradukilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat Nina Öhman (Helsingin yliopisto) ja Inka-Maria Nyman (Åbo akademi) Suomen etnomusikologisesta seurasta sekä Lasse Lehtonen (Tokion yliopisto) Suomen musiikkitieteellisestä seurasta.

Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsenmaksu 2021

Tervehdys, hyvä musiikkitieteen ystävä

Suomen musiikkitieteellinen seura on taas kuluneena vuonna pyrkinyt edistämään suomalaista musiikintutkimusta ja toimimaan tieteen sekä musiikkielämän hyväksi levittämällä tietoa musiikista ja musiikkikulttuurista. Menneen vuoden aikana seura on muun muassa organisoinut yhdessä Suomen etnomusikologisen seuran kanssa musiikintutkimuksen alaa koskevan syrjintäkyselyn ja sitä seuranneen keskustelutilaisuuden sekä osallistunut viime kuukausina julkiseen keskusteluun musiikkitieteen asemasta ja sen turvaamisen tärkeydestä maassamme. Seuran jäsenistölle avoin vuosikokous pidettiin 29.4.2021. Seura tiedottaa nykyään toiminnastaan ja musiikkitiedettä koskevista uutisista säännöllisesti Facebook-profiilissaan.

Seuran julkaisema Musiikki-lehti on toiminut maksuttomana verkkojulkaisuna (osoitteessa musiikki.journal.fi) nyt puolitoista vuotta, ja kuukausittaisten latausmäärien perusteella lehti tavoittaa tässä muodossa laajan, kuukausien myötä vain kasvaneen lukijakunnan. Suomessa tehtävä musiikintutkimus siis kiinnostaa!

Samalla kun Musiikki-lehti on nyt kenen tahansa ulottuvilla, seuralle maksetut jäsenmaksut vähenivät viime vuonna huomattavasti verrattuna vuoteen 2019. Vaikka lehden saatavuus ei olekaan enää sidottu jäsenmaksuun, seuran jäsenille on tarjolla muita etuja (esimerkkinä ilmainen osallistuminen vuoden 2021 musiikintutkijoiden symposiumiin, joka pidettiin 5.–7.5.). Jäsenmaksut ovat myös seuran elintärkeä tulonlähde, joita ilman toimintamme jatkuvuutta ja tieteenalamme edunvalvontaa on vaikea turvata tulevaisuudessa.

Toivommekin, että jokainen seuran jäsen on valmis suorittamaan jäsenmaksunsa myös vuonna 2021, jotta seura voi jatkaa toimintaansa musiikkitieteen äänenkannattajana. Olemme erityisen kiitollisia jäsenmaksuista tänä aikana, jona koronatilanne on aiheuttanut taloudellisia haasteita monelle. Seura on olemassa jäseniään varten, ja otamme koska tahansa mielellämme vastaan ideoita toimintamme kehittämiseksi.

Lähestymme teitä jäsenlaskutuksen merkeissä näin sähköpostitse luontoa säästääksemme.

Jäsenmaksu vuodelle 2021 on 35 € sekä perustutkintoa suorittavilta opiskelijoilta 15 €. Lisäksi seura tarjoaa mahdollisuuden erityiseen kannatusjäsenyyteen, jonka vuosimaksu on henkilöjäsenille 150 € ja yhteisöille 300 €. Kannatusjäsenyys kattaa vuosittain muiden etuuksien lisäksi yhden sivun mainostilan seuran Musiikki-lehdessä (normaalihinta 180 €). Lisätietoja kannatusjäsenyydestä saa tarvittaessa seuran sihteeriltä.

Jäsenmaksun vuodelle 2021 voit maksaa alla olevilla tiedoilla seuran tilille. Ilmoitathan mahdolliset sähköpostiosoitteen sekä osoitteen- ja nimenmuutokset seuran sihteerille: mts.toimisto@gmail.com.

Toivotamme mitä parhainta vuoden jatkoa ja toivomme tapaavamme Sinut eri foorumeilla musiikkitieteen parissa!

Keväisin terveisin,

sihteeri Jasmin Vahtera, puheenjohtaja Milla Tiainen ja seuran hallitus

MAKSUTIEDOT

Saaja: Suomen musiikkitieteellinen seura ry

Tili: FI73 8000 1700 2028 40 Danske Bank (DABAFIHH)

Viesti: *nimi* jäsenmaksu 2021

Perusjäsen: 35 €

Perustutkinto-opiskelija: 15 €

Kannatusjäsenyys 150 / 300€

Eräpäivä 18.6.2020

Jos unohdit maksaa jäsenmaksun viime vuonna, pyydämme huolehtimaan myös vuoden 2020 maksusta samalla. Saat ajantasaiset maksutietosi tarvittaessa seuran sihteeriltä osoitteesta mts.toimisto@gmail.com. Ilmoitathan samaan osoitteeseen myös mahdolliset nimeäsi, sähköpostiosoitettasi ja/tai postiosoitettasi koskevat muutokset.

Kirjoittajakutsu teemanumeroon 4/2021: Musiikki, ääni ja hyvinvointi

Musiikki-lehti kutsuu käsikirjoituksia teemanumeroon Musiikki, ääni ja hyvinvointi. Käsikirjoitusten toivotaan sijoittuvan taiteen- ja kulttuurintutkimuksen alalle ja ottavan huomioon myös monitieteellisen tutkimuksen lähestymistapoja sekä muiden tieteenalojen tutkimuksia. Teemanumero lähestyy hyvinvoinnin käsitettä kriittisesti ja monialaisesti sekä avaa näkökulmia siihen, miten käsitteellä operoidaan erityisesti musiikin ja äänen tutkimuksen parissa. Numeroon voi tarjota myös artikkeleita, joissa avataan tapaustutkimusten lähtökohtia ja tuloksia. 

Artikkelien teemoja voivat olla mm.

*hyvinvoinnin käsite musiikin ja äänen soveltavassa käytössä

*musiikki, ääni ja hyvinvointi kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen näkökulmasta

*tiedontuottamisen ja havainnoinnin metodologiat

*musiikki ja ääni uusissa käyttöympäristöissä

*musiikin käyttö taiteena ja tuotteena

*ääniympäristöjen ja taiteen vaikutukset

*musiikki toimijuuden ja voimaantumisen prosesseissa

*erilaiset kuuntelun moodit ja tilannesidonnaisuus

*hiljaisten ympäristöjen merkitys hyvinvoinnille

Teemanumeron toimittavat dosentti Tuire Ranta-Meyertuire.ranta-meyer@metropolia.fi, FT Noora Vikmannoora.vikman@uef.fi ja dosentti Pia Houni pia.houni@tuni.fi, jotka vastaavat myös sitä koskeviin mahdollisiin tiedusteluihin.

Teemanumeron aikataulu:

• Abstraktien jättäminen 30.5.2021 mennessä
• Abstraktien hyväksyminen 15.6.2021
• Artikkelikäsikirjoitukset 1.9.2021 mennessä
• Vertaisarviointikierros, artikkelin mahdollisesti edellyttämä muokkaus ja lopullinen julkaisupäätös 30.11.2021 mennessä
• Teemanumeron 4/2021 julkaisuajankohta: joulukuu 2021
• Kieli: kotimaiset (suomi, ruotsi) sekä erityisestä syystä englanti
• Pituus: enintään 60 000 merkkiä välilyönteineen
• Numeroon voi tarjota myös teemaan liittyviä katsauksia ja kirja-arvosteluja

Suosittelemme tutustumista Musiikki-lehden kirjoittajaohjeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osoitteessa: https://mtsnet.wordpress.com/musiikki-lehti/ohjeita-kirjoittajille/

Musiikki on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä musiikintutkimuksen vertaisarvioitu aikakauslehti, jota julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura ry. Lehti noudattaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan periaatteita tutkimuksen vertaisarvioinnista (ks. https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus).

Viikolla 17 aukeaa myös esitelmäkutsu Itä-Suomen yliopistossa 9.-10.9. 2021 järjestettävään Music, Sound and Wellbeing -etäsymposiumiin, jonka ehdotusten deadline myös 30.5. 2021.

Lisätietoja: noora.vikman@uef.fi tai msw@uef.fi. Tietoa aiheesta päivittyy myös symposiumin nettisivuille: https://sites.uef.fi/musicsoundwellbeing/.