Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta

23.04.2021

JULKILAUSUMA 23. HUHTIKUUTA 2021

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMAA TIEDEYLIOPISTOISSA PARANNETTAVA

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteentutkimuksen tutkijayhteisöä. Me allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenseurat tuomme julkisesti esille huolemme humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta maamme yliopistoissa. Vaadimme, että taiteiden tutkimuksen eri alojen koulutus ja tutkimus on turvattava. 

Tällä hetkellä kokonaisia tutkimusaloja ollaan hävittämässä, koulutusohjelmia on jo ajettu alas ja opetusvirkoja jätetty täyttämättä. On selvää, että tällaisten toimenpiteiden seurauksena alaamme uhkaa laajamittainen näivettyminen. Leikkauksia on kohdistettu erittäin voimakkaasti taiteiden ja kulttuurien tutkimukseen. Esimerkiksi Tampereen yliopisto lakkautti 2010-luvulla musiikintutkimuksen sekä teatterin ja draaman tutkimuksen tutkinto-ohjelmansa. Helsingin yliopistossa nykyistä taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaa perustettaessa siellä oli yhteensä 14 opetusvakanssia, joista on jäljellä enää yhdeksän. Nykyisin jokainen vapautuva tehtävä on “avoin resurssi”, jonka kohdentaminen tai jäädyttäminen on pahimmillaan arpapeliä. Alalla on opiskelijoita, muttei riittävästi akateemista opetusta antavaa henkilökuntaa. Sivutoimisten luennoitsijoiden osuus on merkittävästi vähentynyt tai lähes loppunut, vaikka he ovat perinteisesti rikastuttaneet koulutussisältöjä.

Taiteiden tutkimus ei ole taideaine taiteen tekijöille, vaan tiedeperustainen ja monitieteinen tutkimusala, joka tuottaa tietoa ihmisten toiminnasta ja taiteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ilman taiteiden tutkimuksen oppiaineita tiedeyliopistoissa Suomella ei pian ole annettavaa alan kansainväliselle tutkimukselle. Taiteiden tutkimuksen edellytysten heikentäminen kaventaa vakavasti yhteiskuntamme osaamis- ja rekrytointipohjaa. Se ei ole maamme edun mukaista.

Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmista valmistuneet ovat sijoittuneet työelämässä mitä monipuolisimpiin tehtäviin, sillä opiskelu edellyttää ihmisen toiminnan motiivien ymmärtämistä, vahvaa analysointitaitoa, kurinalaisuutta ja kykyä löytää ratkaisuja epävarmuudessa tai täysin uusissa tilanteissa. Lisäksi he edustavat laajasti taidetta yhteiskuntaan välittävää ammattilaisten joukkoa. Esimerkiksi suuri osuus taidelaitosten henkilökunnasta on tiedeyliopistoista valmistuneita taiteen asiantuntijoita. Ilman heitä taide- ja kulttuurilaitoksilla, julkisella sektorilla ja taiteilijoilla ei olisi ammattitaitoista toimittamista, viestintää, taidekritiikkiä, tuottamista, kuratointia, rahoitusasiantuntemusta, tapahtumasuunnittelua ja johtamista. 

Humanistinen, yliopistossa tehty taiteiden tutkimus ja julkisesti tuettu ammattimainen taidekenttä rakentuivat maahamme jo 1800-luvulla. Niillä on molemmilla pitkät perinteet ja niiden merkitys yhteiskunnan voimavarana – sekä yhdessä että erikseen – on korvaamaton. Kaikissa länsimaissa taiteiden tutkimuksen ja sen akateemisen opetuksen relevantti viitekehys on nimenomaan tiedeyliopistoissa ja niiden tarjoamassa sivuaineyhdistelmien laajassa kirjossa. Vain sitä kautta toteutuu yliopistolaissamme mainittu sivistystehtävä ja syntyy pohja suomalaisen yhteiskunnan menestymiselle. 

Vaadimme tämän julkilausuman myötä korkeakoulujen toimintaa ohjaavaan rahoituslakiin muutoksia, jotta eri tieteenalat saavat tasavertaisemmat toimintaedellytykset. Jokseenkin sattumanvaraisesti eri aloja kohtelevia rahoituskriteereitä tulee kehittää. Nykyisellään ne ohjaavat korkeakoulujen toimintaa lyhytnäköisesti suuntaan, joka ei ole ollut lainsäätäjän varsinaisena tarkoituksena.

Tällä hetkellä rahoitustekijät väistämättä syöksevät alojamme negatiiviseen kierteeseen siitä huolimatta, että esimerkiksi kansainvälisten laatuarviointien tulokset ovat olleet erinomaisia. Yliopistoja tulisikin ohjata voimakkaammin siihen, ettei rahoituslain kriteerejä valuteta mekaanisesti sellaisinaan kaikille aloille vaan alakohtaiset erot huomioitaisiin. Rahoituslain tarkoituksena on toimia yliopistojen resurssien jakamisessa makrotasolla, eikä sitä tule sellaisenaan soveltaa yliopiston sisäisenä rahanjakomallina. Vähintäänkin strategisen rahoituksen osiossa ohjaavan ministeriön tulee edellyttää yliopistoilta yhtenä tulostavoitteena humanististen aineiden ja taiteiden tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamista. 

Ratkaisuna ei tule nähdä myöskään sitä, että pitkät ja menestyksekkäät perinteet omaava akateeminen taiteiden tutkimus sulautetaan – usein ensin löyhemmin ja käytännössä sittemmin yhä tiiviimmin – johonkin näennäiseen “lähialaan”. Jos oppiaineella ei ole toiminnassaan riittävää autonomiaa ja sitä tukevaa hallintokulttuuria, se vääjäämättä johtaa tieteenalan kuihtumiseen.

Julkilausumalla haluamme lisätä myös tietoisuutta yliopistojen humanististen alojen ja erityisesti taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden kokemista vakavista epäkohdista koskien opetuksen vähyyttä ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Yliopistojen rahoitustilanne on kurjistanut valmiiksi haavoittuvia pieniä tieteenaloja. Strategisen otteen sijaan niiden annetaan kuihtua yliopistoissa sitä mukaa, kuin henkilökunta eläköityy.

Perustelemme vaatimustamme alla olevilla, alan ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä argumenteilla. 

  1. Kukoistava taide- ja kulttuurikenttä on sivistyneen ja toimivan yhteiskunnan edellytys ja voimavara. Tiedeyliopistossa on perinteisesti koulutettu kentän asiantuntijat. Jos nämä tieteenalat ajetaan alas, se väistämättä heijastuu kansakunnan hyvinvointiin ja julkikuvaan maailmalla. 
  1. Taidetta ja taiteen välittäjiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Alan tieteellisen koulutuksen saaneita tarvitaan laajasti myös yhteiskunnan muissa tehtävissä esimerkiksi valtionhallinnossa, kunta-alalla, suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, yrityksissä, järjestöissä ja säätiöissä. Taiteiden tutkimuksen oppiaineet opettavat lisäksi tärkeitä kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia kuten median, kulttuurin ja taiteen ilmiöiden lukutaitoa. 
  1. Kulttuuriperinnön vaaliminen tarkoittaa myös resursseja tieteenalan akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen. Kyse ei ole vain kunniakkaasta menneisyydestä, vaan myös uusista tutkimussuuntauksista, joilla on todellista painoarvoa yhteiskunnan tulevaisuuden ja aidon, ihmislähtöisen menestyksen kannalta. 
  1. Tahtotila, intressit ja resurssit taiteen ja sen tutkimuksen ylläpitämiseen ovat yksinomaan suomalaisten päättäjien käsissä. Alasajo heijastuu kuitenkin negatiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja heikentää maamme imagoa sivistysvaltiona. Kansainvälisesti taiteentutkimuksen alat ovat vakiintuneita, eikä Suomi voi ainoana maana alkaa kouluttaa “taiteen” generalisteja. Sellaisille ei ole tarvetta, kansainvälistä tutkimuksen viitekehystä eikä siten tulevaisuutta.

Kirjallisuudentutkijain seura – Litteraturforskar-sällskapet i Finland

Suomen avantgarden ja modernismin seura

Suomen elokuvatutkimuksen seura

Suomen Estetiikan Seura ry

Suomen etnomusikologinen seura ry

Suomen musiikkitieteellinen seura ry – Musikvetenskapliga sällskapet i Finland rf

Taidehistorian seura ry – Föreningen för Konsthistoria rf

Teatterintutkimuksen seura 

Tutkimusyhdistys Suoni ry – Forskningsföreningen Suoni rf 


Kutsu kevätkokoukseen 29.4. klo 16

15.04.2021

Hyvät Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsenet,

Olette lämpimästi tervetulleita seuran kevätkokoukseen perjantaina 29.4. klo 16 alkaen.

Koronapandemian jatkumisen vuoksi kokous pidetään etäkokouksena Zoomin välityksellä. Saatte Zoom-linkin kokoukseen tälle sähköpostilistalle viimeistään pari päivää ennen kokousta.

Tämän viestin alta löydätte kevätkokouksen asialistan. Kuten tavallista, kokous koskee ennen kaikkea seuran viime vuoden tilinpäätöstä, tiliraporttia ja toimintakertomusta. Kokouksen lopussa muut asiat -kohdassa on kuitenkin aikaa myös yleiselle keskustelulle. Otamme aina mielellämme vastaan näkemyksiä ja ehdotuksia seuran toiminnan kehittämisestä!

Kokouksessa käsiteltävät dokumentit (vuoden 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös) on mahdollista saada katsottaviksi etukäteen ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin: mts.toimisto@gmail.com 

Tapaamisiin kokouksessa!

Parhain terveisin,

Milla Tiainen

Suomen musiikkitieteellisen seuran pj

Suomen musiikkitieteellinen seura

Kevätkokous 2021

ESITYSLISTA

Aika: pe 29.4.2021 klo 16:00

Paikka: Zoom-kokous  

1. Kokouksen avaaminen

2. Kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjan pitäjän ja pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
4. Esitetään seuran vuosikertomus, tiliraportti, toiminnantarkastajan lausunto sekä tilinpäätös.
5. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimihenkilöille tai muista toimenpiteistä̈, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta.
6. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö tarkistamaan kuluvan vuoden hallintoa ja tilejä.
7. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.
8. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi.

9. Kokouksen päättäminen


Musiikin numero 1/2021 on ilmestynyt

01.04.2021

Vuoden 2021 ensimmäinen Musiikin numero tarjoaa 175 sivun verran monipuolista ja painavaa luettavaa pääsiäiseksi.

Tuire Ranta-Meyerin, Laura Wahlforsin ja Lasse Lehtosen pääkirjoitus ottaa otsikolla ”Itse aiheutettu kuolema?” kantaa ajankohtaiseen aiheeseen musiikkitieteen ahdingosta ja yleisemminkin taiteiden tutkimuksen tai humanististen tieteiden asemasta yliopistoissamme.

Anne Tarvaisen vertaisarvioitu artikkeli ”Vastustava, värähtelevä keho” tutkii kehon materiaalisuuksia refluksitautia sairastavien laulajien soomaesteettisissä kokemuksissa ja Jere Jäppisen samoin vertaisarvioitu artikkeli ”Kaksoiskaupunki soi” paneutuu perusteellisesti Helsinki-Viaporin musiikinharrastajiin vuosien 1750 – 1820 perukirjojen ja huutokauppojen tarjoaman aineiston valossa.

Eero Tarasti on kirjoittanut laajan katsausartikkelin ”Tutkielma rytmistä” ja Inkeri Jaakkola on tarkastellut lahtelaisen viulupedagogi Pertti Sutisen uraa ja toimintaa viulunsoitonopetuksen kehittäjänä.

Mikko Ojanen esittelee Lectio Praecursoriassaan Erkki Kurenniemen elektronisiin instrumentteihin liittyviä käyttäjäkokemuksia ja -tarinoita ja viimeisessä artikkelissa Janne Ikäheimo arvioi musiikkimuseo Famen taustaideologiaa ja näyttelykokonaisuuksia.

Lehden lopussa on Musiikin päivitetyt kirjoittajaohjeet. Esimerkiksi doi-tunnusten käyttöönotto edellyttää jatkossa käsikirjoitusten tarjoajilta, että lähdeluetteloon on merkitty johdonmukaisesti artikkeleiden doi-tunnukset (mikäli lähdeteoksella sellainen on). Kirjoittajaohjeiden noudattaminen on tärkeää ja sujuvoittaa artikkeleiden julkaisuprosessia huomattavasti.

Lue lehti tästä


Keskustelu syrjintäkyselystä 19.2.21

16.02.2021

Lämpimästi tervetuloa / You are warmly welcome

Keskustelu syrjintäkyselystä / Discussion on the survey about discrimination

Järjestäjät / Organized by:
Suomen etnomusikologinen seura
Suomen musiikkitieteellinen seura

Verkkotapahtuma / Online event

Perjantai / Friday 19.2. klo 1:20 PM – 2:30 PM (Finnish time)

Free – Duration: 1 hr 10 min

Suomen etnomusikologinen seura ja Suomen musiikkitieteellinen seura toteuttivat lokakuussa 2020 kyselyn syrjinnästä musiikintutkimuksen alalla Suomessa. Seurat kutsuvat jäsenensä kuulemaan ja keskustelemaan kyselyn tuloksista. Zoom-linkki tilaisuuteen jaetaan viimeistään torstaina 18.2. seurojen sähköpostilistoilla Ja Facebook-profiileissa.

The Finnish Society for Ethnomusicology and the Finnish Musicological Society conducted in October 2020 a survey on discrimination in the field of music studies in Finland. The societies invite all members to hear about and discuss the results of the survey. The primary language of the event will be Finnish, but we welcome discussion also in English. A zoom link to the event will be shared on the societies’ mailing lists and Facebook profiles on Thursday 18th February at the latest.


Seura vaikuttaa

14.02.2021

Musiikkitieteellisen seuran mielipidekirjoitus julkaistiin tänään ystävänpäivänä (14.2.2021) Helsingin Sanomissa jatkojuttuna toimittaja Vesa Sirénin laajaan artikkeliin (9.2.) humanististen taiteidentutkimuksen ahdingosta Helsingin yliopistossa. Lue ja jaa omissa kanavissasi, niin olet mukana vaikuttamassa oppiaineemme tulevaisuuteen.

Musiikkitiedettä ei pidä ajaa alas Helsingin yliopistossa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007801743.html?share=fe8fd3a527cfa7bec1dc322782ad78b3.

Valokuva: Yksityiskohta Armi Tevan ja Miia Puustisen suunnittelemasta työmaa-aidasta Helsinki24 Hernesaaressa.


Musiikin numero 4/2020 on ilmestynyt

05.01.2021

Lehden artikkeleissa Janne Palkisto tarkastelee säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellia vapaamuurarina 1800-luvun taitteessa. Heikki Uimonen taas pohtii musiikin kuuntelua osana ruumiillista ja moniaistista yhteyttä ympäröivään maailmaan.

Kari Laitisen tarkastelee lektiossaan Suomen sotilassoittajia Ruotsin ajan lopulla ja Inkeri Jaakkola paneutuu Paavo Heinisen Silkkirumpu-oopperaan.

Matti Huttusen kirjoittamassa puheenvuorossa tarkastellaan Richard Faltinin näkökulmia reseptioon ja konteksteihin. Lehden loppupuolelta löytyy Kaarina Kilpiön kirjoittama kirja-arvio Tommi Uschanovin (2020) teoksesta Kuinka musiikkia käytetään.

Lue lehti tästä


Yhdistyksen kokous ke 30.12 klo 13

16.12.2020

Hyvä musiikkitieteellisen seuran jäsen,

Tervetuloa seuran jäsenistön kokoukseen keskiviikkona 30.12. klo 13.

Kokouksen asialistalla (ks. alla) on seuran uusien toiminnantarkastajien valitseminen ensi vuodelle. Inhimillisen erehdyksen vuoksi tämä asia jäi pois syyskokouksen asialistalta.

Iloista ja rauhallista joulunaikaa!

Parhain terveisin, 

Milla Tiainen
Suomen musiikkitieteellisen seuran pj

Suomen musiikkitieteellinen seura
Jäsenistön kokous
ESITYSLISTA
Aika: ke 30.12.2020 klo 13
Paikka: Zoom-kokous 

1. Kokouksen avaaminen

2. Kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjan pitäjän ja pöytäkirjan tarkastajien valinta

3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.

4. Valitaan seuran toiminnantarkastajat vuodelle 2021. 

5. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.

6. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi.

7. Kokouksen päättäminen


250-vuotias Beethoven on elävä osa moniäänistä musiikinhistoriaa

16.12.2020

”Klassisen musiikin historian pitää kohdata sortohistoriansa”, Juha Torvinen kirjoitti (HS, Vieraskynä 19.10.2019). Näin käynnistynyt kampanja naissäveltäjien unohdettujen saavutusten esiin tuomiseksi on onnistunut. He saivat paljon tilaa Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa sekä Helsingin kaupunginorkesterin 8.12. raikkaasti toteuttamassa Suomalaisen musiikin päivän konsertissa.

Emansipatoriset ponnistelut ovat tuottaneet tulosta, kun nykyään siniristilippu vedetään salkoihin Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. suomalaisen musiikin kunniaksi. Syrjään jääneet ja aikaansa odottaneet suomalaiset on muistettu. ”Suuren tammen” varjossa on muotoutunut kansallisen ylpeyden aihe, yhdessä rakennettu merkittävä musiikkikulttuuri.

Suomalainen musiikkiarvostelija Karl Flodin esitteli Sibeliuksen Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn yhteydessä ”nuorten säveltäjien lipunkantajana”: ”Hänen lippunsa alla ’Uusi koulu’ toivoo saavuttavansa voiton.” Nationalismin hengessä muotoiltu ajatus muistuttaa musiikin emansipaation historiallisuudesta ja kietoutumisesta poliittisen historian yhteyteen.

Beethovenin syntymän 250-vuotispäivä 16.12. vie meidät pohtimaan historian, emansipaation, politiikan ja yksilön taiteellisen panoksen yhtälöä, siis eurooppalaisen ajattelun ytimeen.

Beethoven liittyi valistuksen ajan yhteiskunnallisen edistyksen ihanteisiin. Hänen musiikkinsa kauneusarvot ja rohkeus tekivät hänestä taiteellisen ja yhteiskunnallisen esikuvan. EU:n ohella ovat kuitenkin myös totalitaristiset järjestelmät ottaneet sen symbolikseen.

1800-luvun nationalismi ei ollut kosmopoliittisen patriootin Sibeliuksen luomus. Ei ole Beethovenin syy, jos 1800-luvun yksilönpalvonta kohotti hänet ”suureksi säveltäjäksi”, joka kategoria on myöhemmin ollut musiikintutkijoiden tulilinjalla. Musiikki on herkkä asia ja altis ideologiselle instrumentalisoinnille.

Musiikin historia on myös emansipaation historiaa. Voimme antaa taideteoksille arvoa inklusiivisen tulkinnan hengessä, ajalliset, kansallisuus- ja sukupuolirajat ylittäen.

Kirjoittaja
Helena Tyrväinen
FT, musiikintutkija Helsingin yliopistossa
Tammisaari


Kutsu syyskokoukseen to 10.12. klo 17

25.11.2020

Hei Suomen musiikkitieteellisen seuran jäsen, 

Olet lämpimästi tervetullut seuran syyskokoukseen torstaina 10.12.2020 klo 17 alkaen.

Koronatilanteen vuoksi pidämme tämänkin kokouksen Zoom-tapaamisena kevätkokouksen tapaan. Zoom-linkki syyskokoukseen jaetaan tälle sähköpostilistalle pari päivää ennen kokousta. Etätapaamisen etuna on mahdollisuus osallistua kokoukseen eri paikkakunnilta ja sijainneista, joten toivomme runsasta osallistujamäärää!  

Kokouksen esityslista on tämän viestin alla. Tavan mukaan syyskokouksessa käsitellään seuran ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan ensi vuoden hallitus. Kokouksen lopussa muut asiat -kohdissa on aikaa myös yleiselle keskustelulle. Otamme aina erittäin mielellämme vastaan ideoita seuran toiminnan kehittämisestä!

Kokouksessa käsiteltävät dokumentit (vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio) on mahdollista saada katsottaviksi etukäteen ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin: mts.toimisto@gmail.com 

Tervetuloa kokoukseen!

Parhain terveisin,
Milla Tiainen
Suomen musiikkitieteellisen seuran pj

Suomen musiikkitieteellinen seura
Syyskokous 2020
ESITYSLISTA

Aika: to 10.12.2020 klo 17
Paikka: Zoom-kokous  

1. Kokouksen avaaminen
2. Kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjan pitäjän ja pöytäkirjan tarkastajien valinta
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
4. Vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
5. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle toimintavuodelle.
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja viisi muuta varsinaista sekä kolme varajäsentä.
7. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.
8. Käsitellään asiat, jotka joku seuran jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäviksi.
9. Kokouksen päättäminen


Musiikin uusi numero 3/2020 on ilmestynyt!

17.09.2020

Historiapainotteisessa numerossa Sebastian Silén rekonstruoi Fredrik Paciuksen viuluduoa ja Johanna Talasniemi tarkastelee Aulikki Rautawaaran Sibelius-ohjelmistoa.

Lisäksi numerosta löytyvät Sasha Mäkilän kirjoittama katsaus Leevi Madetojan ensimmäiseen sinfoniaan, Riikka Siltasen lektio Richard Faltinista sekä Tuire Ranta-Meyerin kirjoittama kirja-arvio Martin Wegeliuksen biografiasta.

Lue uusin numero täältä


%d bloggaajaa tykkää tästä: