Tiedettä kotimaisella kielellä?

Maailmaa muuttuu ja tieteen kieli siinä sivussa. Englannista on muodostunut tieteen valtakieli, jonka merkitys on tietenkin noussut myös Suomessa. Se näkyy myös väitöskirjoissa, seminaareissa ja opetuksessa.


Viimeisten viiden vuoden aikana seurojen (MTS ja SES) järjestämien seminaarien kieli on ollut pääosin kotimainen, mutta vajaa neljännes esitelmistä on pidetty englanniksi. Englanninkieliset sessiot on pyritty niputtamaan yhteen siten, että ne muodostaisivat kotimaisia kieliä taitamattomille (mm. kutsuvieraspuhuat, vierailevat tutkijat, yms.) yhtenäisen istunnon. Suomalaiset jatko-opiskelijat ovat myös mielellään pitäneet omia esitelmiään englanniksi perustellen sitä joko sillä, että he voivat saada hyödyllistä kokemusta ja palautetta kotimaisia kieliä taitamattomilta. Tänä vuonna Seinäjoella pidettävän kansallisen musiikintutkijoiden seminaarin työkieli on historiallisesti pelkästään englanti, joka omassa mielessäni herättää kysymyksen kansallisen seminaarin tarkoituksesta.

En vastusta sinänsä tätä muutosta, mutta olen todistanut kyllä irvokkaita tapauksia, joissa suomalainen esitelmöitsijä on puhunut tankeroenglantia täyssuomalaiselle yleisölle. Itse olen kokenut nämä kansalliset tapahtumat liki ainoiksi tieteellisiksi tilaisuuksiksi, joissa voin viestiä omasta aiheestani suomeksi muille alan ihmisille, sillä muuten käyn kansainvälisissä tapahtumissa, kuten kaikki muutkin. Suomenkielinen esitelmä on aivan erityinen haaste, sillä terminologian suhteen joutuu kamppailemaan paljon enemmän kuin englanninkielisen esitelmän kohdalla, jolloin terminologia nousee luontevasta alan kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Vaikka vierailenkin omissa töissäni toisinaan varsin teknisellä saralla (tietokoneanalyysi, akustiikka, kognitiotiede), ovat näiden alojen kokeneemmat suomalaiset kollegat kuten prof. Vesa Välimäki tai prof. Petri Toiviainen pitäneet aina tärkeänä suomenkielisten ilmaisujen käyttämistä aina silloin kun se on mahdollista.


Musiikkitiedettä suomeksi vai englanniksi?


Vältän tässä nyt toisen kotimaisen (ruotsin) kielen aseman pohtimisen musiikintutkimuksessa ja keskityn pohtimaan mikä on suomenkielisen tutkimuksen rooli. Julkaisupisteitä noukkiessa tulee harvemmin mietittyä suomenkielisiä julkaisukanavia, sillä niiden painoarvo on olematon. On pisteitä ajatellen hyödyllisempää pyrkiä julkaisemaan kansainvälisissä, referee-käytäntöä noudattavissa, pääosin englanninkielisissä julkaisuissa. Eikä sekään riitä, näistä kannattaa valita laadukkaat lehdet, eli ne joilla on korkea vaikutuskerroin (impact factor), jota mittaa Tieteellisen Tiedon Informaation Instituutti (Institute for Scientific Information, tuttavallisesti ISI). Tämäkään näkemys ei ole ongelmaton, sillä ovatko musiikintutkimuksen kaikki alat näin samalla viivalla? Mieleeni tulee erityisesti suomalaisen musiikin sekä sen historian tutkimus, jota voi olla vaikea ja epätarkoituksenmukaista julkaista ensisijaisesti kansainvälisillä foorumeilla. Sama ala kärsinee myös pisteiden laskujärjestelmästä, jossa artikkeleilla on suhteellisesti enemmän painoarvoa kuin monografioilla.


Oma ratkaisuni tähän dilemmaan on pyrkiä julkaisemaan pääosin kansainvälisillä foorumeilla, englanniksi, mutta viestiä tutkimuksesta Suomessa suomeksi. Suomenkieliselle viestinnälle luontevimmat foorumit ovat tapahtumat ja opetus Suomessa sekä tutkimuksia popularisoiva artikkeli tai kirjan luku, Musiikki-lehteä unohtamatta.


Mikä on sinun reseptisi?


Tuomas Eerola


Tutustu myös vilkkaaseen keskusteluun tieteentekemisestä suomen, englannin tai ruotsin kielellä hesarin keskustelupalstalla :

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=4013198


P.S. Kotimaisten väittelijöiden soisi pitävän lectio praecursoriansa omalla kielellään, sillä tarkoitushan on viestiä yleistajuisesti omasta työstään aihepiiriä tuntemattomalle yleisölle (mm. sukulaiset).

Advertisements

One Response to Tiedettä kotimaisella kielellä?

  1. Heidi Korhonen-Björkman sanoo:

    Olen Tuomas Eerolan kanssa pitkälti samaa mieltä: kansallisessa kongressissa luontevia työkieliä ovat suomi ja ruotsi (vaikka Eerola vältti ottamasta kantaa ruotsin käyttöön). Pidän myös tärkeänä, että tieteellisiä julkaisuja tuotetaan myös muilla kuin valtakielillä.

    Pitäisin kuitenkin järkevimpänä, että suuressa kansallisessa kongressissamme oltaisiin avoimia kielipolitiikan suhteen. Olen pitänyt sopivana, että rinnakkain kuljetetaan kolmea kieltä. Olen itse esitelmöinyt Suomen musiikintutkijoiden symposiumissa ruotsiksi ja englanniksi. Ruotsi on minulle helpoin ja luontevin esitelmöntikieli. Ruotsi ei kuitenkaan tavoita (edes) suomalaista yleisöä niin hyvin kuin englanti, joten englanninkielinen esitelmä tavoittaa mahdollisimman monia kuulijoita. Vaikka englanninkielinen esitelmä ei saa olla itsetarkoitus, en pitäisi kuitenkaan ”tankeroenglannilla puhumista täysin suomenkieliselle yleisölle” varsinaisesti irvokkaana: esitelmätilaisuudenhan pitäisi voida houkutella yleisöksi myös kongressiin osallistuvia ei-suomenkielisiä tutkijoita. Toki voidaan olettaa, että joustava ja tilanteen tasalla oleva esitelmöitsijä osaa vaihtaa kielen parhaaksi yhteiseksi; suomeksi, jos yleisössä on vain suomekielisiä. Viime hetken vaihdot eivät kuitenkaan sovi kaikille eikä kaikkiin tilaiteisiin. Esitelmän sisällön ja esitelmöitsijän tavoitteiden tulisi viime kädessä ratkaista, mitä kieltä käytetään.

    P.S. Ei se suomalaisten englanti niin tankeroa ole. Olen sitä mieltä, että suomlaisia pitää rohkaista käyttämään eri kieliä, joita monet loppujen lopuksi osaavat oikein hyvin; siinä kieli sitten harjaantuu. Suomen äänneasu poikkeaa esim. englannista siinä määrin, ettei voida olettaa, että suomenkielinen keskimääräisesti puhuisi englantia yhtä notkeasti kuin germaanit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: